Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Fiskarsin Panimo

Suomalaiset pienpanimot tutuksi -sarjassa seuraavana on vuorossa Fiskarsin Panimo. Olen aikaisemmin julkaissut kyseisestä panimosta tällaisen pienpanimojutun, mutta näiden juttujen välissä on melko monta litraa ehtinyt olutta virrata. Jutun julkaisin vuonna 2013 ja silloin panimo tunnettiin nimellä Rekolan Panimo. Tässä linkki aikaisempaan juttuun. Lukaiskaa se ensin ja sitten alla on päivitettyä tarinaa.

Yhdessä voimme tukea pienpanimoita

Jakakaa omissa sosiaalisen median kanavissa eteenpäin tätä juttua ja muitakin suomalaiset pienpanimot tutuksi kirjoituksiani. Ostakaa näiden pienpanimoiden tuotteita ja opastakaa kaverinne myös tutustumaan heidän tuotteisiinsa. Yhdessä me voimme vaikuttaa siihen, että nämä hienot panimot voivat jatkossakin tarjota meille hienoja makuelämyksiä.


Tässä linkki kaikkiin JaskanKaljat -blogin Fiskarsin Panimon arvioihin

Tässä linkki muihin suomalaiset pienpanimot tutuksi -tarinoihin


Kysymyksiin vastanneen nimi ja rooli panimolla?
Jari Leinonen, perustaja ja panimosta ja tuotteista vastaava

Panimon virallinen nimi?
Fiskarsin Panimo

Perustamisvuosi?
2011

Sijainti?
Fiskarsin Ruukissa

Panimon nettisivu?
www.fiskarsinpanimo.fi

Sosiaalisen median kanavat?
@fiskars_brewery (Instagram)
@Fiskarsin Panimo (Facebook)

Onko panimolla olutkauppaa?
Panimomme omasta puodista löydät valmistamamme juomat ja myös erikoiseriä, joita ei muualla ole saatavilla. Lisäksi myynnissä on panimomme tuoppeja, korkinavaajia, T-paitoja, juuttikasseja ja hihamerkkejä sekä alan kirjallisuutta.
Puodista myös yritykset voivat ostaa ja tilata juhliinsa juomat.
Puoti on avoinna: la & su 12–16.00 ja kesällä joka päivä

Kerro lyhyesti panimostasi?
Fiskarsin Panimo on kymmenen vuotta toiminut pieni panimo.

Mistä panimon nimi tulee?
Sijaitsemme pittoreskissa Fiskarsin ruukissa. Idyllinen kylä pursuaa taiteilijoita, käsityöläisyrittäjiä sekä hyvin erialan pientoimijoita. Moni panimon tekijöistä myös asuu ruukissa ja panimomme huokuu paikallisuutta.

Kuinka panimo sai alkunsa?
Kuten moni muukin pienpanimo, tämä lähti harrastuksesta ja kiinnostuksesta makuihin joita ei ole saatavilla. Osa oluistamme on ns. villihiivoilla käytettyjä, tammitynnyreissä ja tammifoedereissa kypsennettyjä erikoisuuksia. Alkuun paneva voima oli perustaja Jarin kiinnostus oluisiin sekä pitkä keittiöalan kokemus, jonka takia emme arkaile käyttää oluissamme myöskään erilaisia villiyrttejä tai kuusenkerkkää mausteena.

Mikä sai teidät ylipäätänsä perustamaan olutpanimon?
Kiinnostus luoda uutta, tuottaa makuelämyksiä ihmisille ja vaihtoehtoja nykyisille trendioluille. Tätä teemme edelleen kymmenen vuoden jälkeenkin.

Kuinka monta työntekijää panimolla on?
Koko panimo-viinimö-tislaamo-konklaavissa meitä on täällä saman katon alla noin 14 henkeä töissä. Huikean hauskaa sakkia ja osaamista löytyy hyvin eri pohjilta. Se on koko homman suola myös, annetaan ihmisten olla persoonia ja ruokitaan kiinnostusta ja kokeilunhalua ja erilaisuutta.

Hienoja asioita panimon pyörittämisessä?
Panimon jengi!!! Nämä huikeat ihmiset ja kaikkien yhteinen henki, se on hienointa. Tottahan toki myös uusien tuotteiden luominen, vanhojen tuotteiden hiominen paremmaksi on se mikä ruokkii ja työntää oppimaan uusia asioita. Alalla on yleensä ottaen todella mukavaa porukkaa ja ehkä tällainen sosiaalisuus on se tärkein aspekti.

Onnistumiset ovat toinen. Kun saadaan luotua jotain juotavaa, jota juuri muut ei tee ja siitä saadut kannustavat kommentit otetaan kyllä ilolla vastaan ja tällöin jaksaa pakertaa ja painaa menemään. Sama liittyy myös taloudellisiin onnistumisiin, kyllä niistäkin pitää osata iloita.

Huonoja asioita panimon pyörittämisessä?
Haasteet esimerkiksi kovan kilpaillun alan sisällä, Suomen oligopoli ja aika ajoin eteen tulevat taloudelliset haasteet ovat niitä, jotka ovat haasteellisia ja vaativat sitä oikeaa työtä paljon.

Minkälainen on perinteinen päivä panimolla?
Aamulla aikaisin mestoille, mailit ja ihmettelyt kahvin kera alkuun. Päivän läpikäynti jengin kanssa ja töitä iltaan. Siinäpä se. Päivät vaihtelevat paljon riippuen mitä yritetään saada aikaan. Tämä kun ei ole pelkkä panimo vaan samalla jengillä tehdään Noita Wineryn viinit, kierrätetään viinien mäskit panimolla oluen maustamiseen ja tislauksessakin hyödyksi.

Pesemistähän suurin osa ajasta on, mutta ei sitä moni halua kuulla, mieluummin mainitaan tynnyreiden täyttämiset, maistelut ja blendaamiset, mutta rehellisesti pesemistä ja paperityötä tämä oikeasti on.

Olutvalikoima tällä hetkellä?

Parikymmentä erilaista olutta hyvin kevyistä vaaleista griseteistä vahvoihin ja/tai vuosia tammitynnyreissä kypsyneisiin hapanoluisiin. Kaikkea siltä väliltä ja uutta pukkaa vähän väliä. Nyt on tulossa jonkin verran blendattuja oluita, eri tynnyreistä ja tammifoedereista tehtyjä oluita testataan keskenään ja mietitään mikä olisi parhaan makuinen yhdistelmä.

Missä oluitanne on saatavilla?
Oma puoti paikan päällä, suurimmat K- ja S- puolen kaupat ja osa löytyy myös monopolistamme.

Löytyykö teiltä oluiden lisäksi muita tuotteita ja palveluita? Mitä?

Meidän jengi tekee myös Noita Winery brändin alla natuviinejä, olemme Suomen suurin natuviinituottaja, eli tuomme rypäletertut suoraan pellolta Itävallan Burgenlandista tänne ja poljemme niistä viiniä. Seinän takana tislataan viskiä, akvaviittia ja giniä Ägräs Distilleryn nimellä ja tietenkin siidereitä ja lonkeroita kuuluu valikoimaan.

Muihin tuotteisiin voidaan laskea tässä vanhassa Veitsitehtaassa panimokierrokset, oma baari sekä tietenkin oma puotimme. Täältä löytyy aikas paljon katseltavaa, ihmeteltävää ja maisteltavaa.

Mitä olutvalikoimanne kertoo panimostanne?
Eiköhän se kerro oman tien kulkemisesta. Emme pyri olemaan trendin harjalla DDH ym tyyleillä tai oikomaan hapanoluita maitohapoilla, vaan pitkän kaavan kautta rauhassa tammessa kypsyttelemällä saadaan monitahoisia ja hyvinkin nautittavia oluita aikaiseksi. Ehkä se kertoo meistä ja panimostamme sen, että ei ole oikotietä onneen vaan rakkaudella ja villihiivoilla saadaan kyllä aikaiseksi jotain, joka sykähdyttää alan ja oluiden tuntevia ihmisiä.

Mitä oluita on tulossa lähiaikoina?
Muutamia blendattuja oluita mm. Lampi villihiivoilla spontaanikäynyt olut sekoitettuna mukavaan vehnäolutpohjaan tuo sille todella mukavan pienen kirpeyden ja erinomaisen juotavuuden.

Olemme varmaan Suomen ensimmäinen panimo, jolla on muutama tuhansien litrojen tammifoeder, mistä pukkaa uutta tuotetta kypsytettynä ulos taas piakkoin ja ehkä viimeisenä, muttei vähimpänä panemme juuri ihka uudella koelschipillä spontaanikäyneitä oluita kypsymään. Ne ottavat vielä hetken ennen kuin valmistuvat mutta sitä kannattaa hetki vielä odottaakin.

Panimonne myydyin tuote?
Metsän Henki – kuusenkerkkäolut on ollut vuosia myydyin tuotteemme ja siinä kintereillä meidän inkiväärillä maustettu kesäinen vehnäolut, Kesäkolli.

Mitä on odotettavissa tulevaisuudessa panimon osalta?
Laajennuksemme 500 neliöstä 3000 neliöön valmistuu kesällä 2022 ja siihen liittyy oma baari, suurempi kauppa ja erityisesti panimo-viinimö-tislaamo-kierrokset ja ne on jotain mitä odotamme innolla. Haluamme näyttää mitä täällä milloinkin tehdään.

Millä erotutte muista suomalaisista pienpanimoista?
Tämä kombinaatio (panimo + Noita Winery, Ägräs Distillery, niiden rypäleet, villihiivat ja tynnyrit) mitä meillä saman katon alla, tuovat meille hyvin erityisiä mahdollisuuksia maustaa, käyttää ja kypsyttää oluita ja siihen kun lisätään meidän koko henkilökunnan kokemus, niin pitkässä juoksussa erotumme muista varmasti tuotteillamme. Mahdollisuudet luoda maukkaita oluita on melkein rajattomat.

Kuinka Suomessa pitäisi alkoholilainpykälät olla, että olisi hyvä?
Vapaampi kauppa olisi se mitä toivotaan. Meidän panimomme, tislaamomme ja viinimömme häviää ulkomaalaisille kilpailijoillemme aivan hirveästi koska vain pientä osaa, alle 5,5 til-% tuotteita saadaan myydä kierroksilta mukaan, kun eteläisessä naapurimaassa saa vierailijoille myydä kaiken mukaan esittelykierroksen jälkeen.

Kuinka korona on vaikuttanut toimintaanne?
Lähimatkailun kasvu on tuonut paljon lisää asiakkaita juuri panimokierroksille ja omaan pieneen puotiimme, eli se on ollut positiivista, mutta kyllä korona on rokottanut, kun ravintolaystävämme eivät ole voineet olla auki ja ihmiset ovat hiukan kaihtaneet kokoontumisia. Myös tapahtumien ja musiikkitapahtumien puuttuminen kyllä on vaikuttanut myynteihin varsin negatiivisesti.

Viestinne oluenystäville?
Rohkeasti kokeilemaan erikoisuuksia! Teemme periaatteessa aika klassisia oluita mutta sopivalla twistillä.

Keksi itsellenne kysymys ja vastaa siihen?
Mikä on koelschip (eng. coolship)?
Se on historiallinen tapa saada oluet käymään ja tuottamaan siis alkoholin ja maun tietynlaisiin oluisiin. Klassiset lambic-tyyliset oluet valmistetaan juuri näin. Koelschip on avoin metallinen laakea astia, johon olutta pannessa siirretään kuuma makea vierre jäähtymään, meillä noin 1500 litraa kerrallaan ja samalla jäähtyessään ulkoilmasta, siihen pääsee panimon ympäristöstä ( juuri siitä ulkoilmasta) erilaisia villihiivoja ja bakteereita, jotka alkavat käyttää makeaa vierrettä olueksi tuottaen samalla huikean määrän erilaisia makuja ja tuoksuja olueen, jota ei oikein millään kukaan pysty kopiomaan ja oikomaan lisäämällä happoja vaan tämän makuiset oluet ovat hyvin oman alueen erikoisuuksia maultaan.


Kiitoksia kun luit Fiskarsin Panimon suomalaiset pienpanimot tutuksi -jutun. Lisää tarinoita pienpanimoista tämän linkin takaa.

Kuvat: Saatu panimolta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *