Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Pyynikin Käsityöläispanimo

Pyynikin Käsityöläispanimo on perustettu vuoden 2012 lopulla, jonka jälkeen panimo vuokrasi käyttöönsä aikaisemmin VainioKetolalla, Lapin Voimalla ja Käsityöläispanimo 101:llä käytössä olleet laitteet. Myöhemmin panimo osti laitteiston itselleen ja sitä on kasvatettu ja modifioitu. Aiempien panimoiden väkeä mukana ei ole enää, kuin Tuomas Pere. Vuoden 2012 lopulla yhtiö panimon takana avasi osakeannin, jonka kautta yhtiö sai omistajia noin 300 lisää.

Vuonna 2013 keväällä yhtiö avasi toisen osakeannin, jossa annin suuruus on 1600 osaketta. Anti kestää vuoden 2014 kevääseen saakka. Panimo sai Valviralta valmistusluvan 24.5.2013. Koko tämän hankkeen kummisedäksi voi kutsua Tuomas Pereä, mutta tällä hetkellä lähes kaikki panimon työt tapahtuvat osakkaiden, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden panoksella. Hallinnosta vastaa Tuomaksen veljenpoika Rauno Pere, joka on myös osakas. Tuomaksen rooli tällä hetkellä onkin päältä vähän katsella, toimintaa ideoida, reseptejä suunnitella ja joskus vielä tässä oluenpanohommiinkin osallistua.

Bar 101 Beers ja Pyynikin Käsityöläispanimo?

Pyynikin Käsityöläispanimo Oy on ostamassa Ravintola Bar 101 Beersin lähiaikoina. Ravintola tulee siirtymään panimon haltuun jo elokuun 2013 aikana. Tuomas Pere oli ollut Bar 101 Beersissä mukana ainoastaan tuottamassa erilaisia oluttaideteoksia panimoravintolaprojektina kuuden oluentekijän hankkeessa. He tekivät yhteistyötä Lapin Voiman kanssa lähinnä lupa- ja laitteisto puolella. Moni onkin varmaan miettinyt miksi panimo ostaa korttelibaarin, kun sen sijaan menisi keskustaan? Vastaus onkin ollut edullinen hinta ja ravintolan valmius ottaa vastaan uutuustuotteitamme. Ravintola on mm. antanut vapaasti mainostaa Pyynikin Käsityöläispanimoa, josta esimerkkinä näyteikkunoihin saadut tarrat.

Ravintolan kanssa yhteistyönä toteutettu kokeilukeittiötoiminta on ollut Tuomaksen mielestä mielenkiintoinen hanke. Siellä on ollut reseptikokeiluja ja rajakokeiluja. Hyviä esimerkkejä Tuomas mainitseekin – Kurpitsavehnä Sour Alen, jossa ideana oli köyhän miehen lambic. Bestis Bitterissä he kokeilivat meriheinän lisäämättä jättämistä ja Black IPAan on annettu metallia makuun, jotta saisivat siitä ns. verisen tuotteen.

Tällä hetkellä panimon ravintolatyöryhmä pohtiikin koekeittiön jatkoa. Syynä tähän on lähinnä keskustelupalstoilla olleet kirjoittelut. Todennäköistä on että koekeittiö tarjonta on elokuun alusta tarjolla vain ja ainoastaan osakkaille. Muita tuotteita sitten on tietysti tarjolla kaikille. Ravintola tulee aloittamaan myöhemmin syksyllä oman maahantuonnin viideltä eurooppalaiselta käsityöläispanimolta, mutta vielä tässä vaiheessa he eivät paljasta mitkä panimot ovat kyseessä. Syksyn aikana ravintolan nimikin tulee muuttumaan.

Asiaa oluenystäville Tuomakselta
Tuomas harmittelee miksi jotkin henkilöt ja tahot haluavat hankaloittaa uuden pienpanimon alkutaivalta. Keskustelupalstojen kirjoittelut tuntuvat hänen mielestään lähinnä harmittavalta. Mutta nämä kirjoitukset ovat tietysti marginaali-ilmiö. Se että ei oteta asioista selvää, vaan tehdään olettamuksista totuuksia, on johtanut tässä maailmassa moniin pahoihin asioihin. Oluiden reittaamisesta tai arvostelusta puhuttaessa on tietenkin tärkeää että ne ilmoitetaan oikean
tahon taakse ja niiden arvostelemisen tulee olla objektiivista. Kenenkään valmistajan ei tule pahastua siitä mitä valmiista tuotteesta arvostellaan. Jokaisella on oma maku ja tapa maistella oluita. Se on äärettömän hieno harrastus. Meillä on avoin toimintatapa ja meille on helppo tulla vierailemaan ja puhelimeen vastataan. Tässä alussa tietysti on hässäkkää ja voi olla vaikea kirjoitella, nettisivujen päivityksen ja Facebook -tiedottamisen lisäksi, ajanpuutteen takia kaikille harrastajapalstoille. Tuomas toivoisikin, että keskustelu olisi hyvää ja rakentavaa.

Mistä ajatus panimon perustamiselle lähti?
Tuomas kertoi, että ajatus panimon perustamiselle on kiinnostanut häntä jo vuosia. Johdettuaan projekteja elämän muilla alueilla hän ajatteli, että taito, riskinottokyky ja stressinhallinta olisivat sitä luokkaa, että laitetaan panimohanke käyntiin. Hän halusi tehdän mummunsa muistoksi yhden sahdin mummunsa reseptillä ja laittaa koko kansalle tarjolle. Asiaan vaikuttivat myös kotiolutharrastus ja Ammatti-instituutti Liviassa käyty koulutus.

Missä mennään tällä hetkellä?
Panimon toiminta on nyt alussa ja hakee sellaista balanssitilaa, josta sitten voisivat ottaa seuraavan askeleen. Tuotantomäärä tulee alussa olemaan noin 2000 litraa viikossa ja porukkaa panimolla on päivittäin 5-10 henkilöä. Kokonaisvaltaisesti noin 500 osakkaan joukosta noin 100 on aktiivista porukkaa eli mukana viikottaisessa toiminnassa. Panimon tiloja on juuri suurennettu ja tällä hetkellä käytössä on noin 400 neliötä. Panimon tyyli toimia on innovatiivinen ja käsityöläinen. He käyttävät paljon myös avokäymistä ja muutenkin pääasiassa tuottavat pintahiivakäyneitä oluita. Panimomestarin suosikkituotteita ovat sahdit ja portterit. Syyksi Tuomas kertoi, että itsekin on muinainen ja musta 🙂

Tulevaisuudessa Pyynikin Käsityöläispanimolla tarkoitus edetä tukevasti. Pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon käsityöläisyyttä työvaiheissa. Muita tavoitteita on saada sahti paikallisiin ruokaravintoloihin ja jossain vaiheessa päästä Alkon listoille. Yksi tavoite on tietenkin, että ei tarvitsisi ottaa pankkilainaa.

Muita kuulumia!
Tuomas kertookin, että ”Vauhti on huimaa ja kaikenlaista kömpelyyttä vielä havaittavissa mutta koko ajan positiivinen henki on porukalla. Festivaaleja ja tapahtumia otetaan hiljakseen mukaan. Henkilökohtaisesti hanke tarjoaa työelämäni hienointa aikaa tällä hetkellä.”

Pyynikin Käsityöläispanimon tuotteet:

Alle 4,7 % oluet

  • Simo Vehnäolut 4,5 %
  • Pikkuportteri 4,2 %
  • Ruby Jazz Ale 4,7 %
  • Tumma jouluolut 4,3 %

Yli 4,7 % oluet

Täältä löytyy tuotteiden saatavuustietoja: pyynikinkasityolaispanimo.com/jalleenmyyjille

Simo Frangén ja Simo Vehnäolut

Jaskan mielipide panimosta:
En ole vielä päässyt maistamaan yhtään Pyynikin Käsityöläispanimon olutta, joten mielipidettä on tässä vaiheessa hankala ruveta rakentamaan. Panimo on herättänyt paljon keskustelua mm. Olutopas.infon foorumilla. Keskustelu siellä on ollut kiivasta ja välillä turpaankin on uhattu antaa. Tälläiset kommentit ovat mielestäni turhia, mutta ylilyöntejä välillä tulee kun puhutaan asiasta, jotka ovat itselle tärkeitä. Tässä pitäisikin tehdä panimon sisällä selkeät pelisäännöt, että kuinka ulospäin annetaan tietoa itsestään. Panimolla on kuitenkin paljon osakkaita, niin yhteisillä pelisäännöillä tämä asia korjaantuu. En tässä halua tietenkään ketään ruveta syyttelemään, vaan toivonkin että asiat pystytään jatkossa selvittämään asiallisesti. Kun loppujen lopuksi panimo varmasti haluaa tehdä hyvää olutta ja oluenystävät haluavat juoda hyvää olutta. Kaikki puhuminen siinä välissä on  pois tältä hyvän oluen juonnilta 🙂

Palaan tarkemmin panimoon ja juomiin, kunhan olen ensin niitä juomia maistellut!

Lisätietoja panimosta: www.pyynikinkasityolaispanimo.com ja Facebookissa

ja tässä vielä loppuun Simo Frangén Radio Suomipopin haastateltavana puhumassa mm. nimikko-oluestaan!

huom. muokattu 18.11.2013 ja päivitetty olutlistaa ja muutenkin päivitetty!

One thought on “Suomalaiset pienpanimot tutuksi – Pyynikin Käsityöläispanimo

  1. Miksi olettamuksista tehdään totuuksia? Eikö parempi kysymys olisi että miksi ylipäätään on olettamuksia? Miksi sitä oikeaa tietoa on niin hankala löytää? Tuskin kukaan haluaa hankalaloittaa panimon toimintaa, mutta toiminta on näyttänyt ulospäin välillä erikoiselta, ja sitä on kritisoitu. Avoimuus on avainasemassa. Blogia pystyyn.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *