Helsinki SOPP2014 – Perjantai

Perjantai alkoi kuumissa tunnelmissa, kun kämppä oli läkähdyttävän kuuma ja ulkonakin aurinko puski kuumuutta sen minkä ehti. Kylmä suihku ja aivan älytön jälkihiki. Tunnin verran seisoskelin sitten tuulettimen edessä, kunnes ystäväni saapui. Lähdimme Espoosta junalla kohti Helsinkiä. Samaan junaan Espoosta hyppäsi myös Ruosniemen Panimon Antti Isomäki. Hän näytti, että minun blogikirjoituksesta oli tehty Helsingin Uutisiin artikkeli. Helsinkiin saavuttua painuttiin lounaalle taas kerran Stone’siin. Siitä sitten vatsat täynnä kohti Rautatientoria. Eilisestä olin oppinut ja nyt mukanani oli vesipullo. Ne pullot meidän kuitenkin piti jättää narikkaan ja käydä ostamassa pullot tilalle. Kiva oli jättää jääkylmävesipullo narikkaan ja ostaa tilalle lämmin vesipullo kahdella egellä. Siinä lähdimme sitten etsimään ensimmäistä olutta. Lämmin ilma ja eiliset meiningit puskivat ohimosta pihalle, kuin vesiputous, mutta eikun kohti uusia haasteita. Ensimmäiseksi Maku Brewingin tiskille, jossa kyselin kuinka eilinen päivä oli mennyt. Olivat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa palautteeseen ja olutta oli mennyt tosi paljon kaupaksi. Heidän mieltänsä lämmitti, että porukka kävi uudestaankin ostamassa heidän oluitaan. Siitä tiskiltä otin maistoon:

Klo: 13:00

Maku Brewing Golden Ale

Kevyt ja oikein raikas Golden Ale. Viljaisuutta ja hedelmää löytyy ihan mukavasti. Perustoimiva GA.
—

Seuraavaksi oli aika syöksyä kohti Hiisin tiskiä, jossa kuulin olevan kotipanimon Donut Island Brewingin kanssa yhteistyössä valmistettua Saisonia. Eiku Sour Puzz –lasiin.

Hiisi / Donut Island Brewing Sour Puzz Saison

Makea tuntuinen ja miedosti hapan Saison. Mausta tulee esille reilusti appelsiinia ja vehnää. Omaan makuuni liian makea ja hieman liian kepeä, mutta muuten ei mitään moitittavaa. Hiilihappoja pitäisi olla enemmän.
—

Saisonin jälkeen lähdin hakemaan maistoon sellaisen oluen joka itselleni oli yksi odotetuimpia. Plevnan tiski on pullollaan mielenkiintoisia oluita ja siinä voisi hyvinkin viihtyä kokonaisen festaripäivän. Itselleni sieltä kuitenkin kiinnostavin oli Petolintu. Tämä kyseinen olut on Olutopas.infon Pils –tyylilajin kärjessä, joten kyseessä ei ole mikään peruslaakeri.

Plevnan Petolintu

Erittäin rapsakka Pils. Ruohoisuutta, sitruksisuutta ja viljaisuutta. Aivan tyylilajinsa kärkeä. Loistavan makuinen Pils. Tätä voisi hehkuttaa vaikka loputtomiin.
—

Klo: 14:00

Petolinnun ja ystäväni Antin kanssa kiertelimme ja kaartelimme ympäri aluetta. Porukkaa oli sisällä jo melko reilusti, eikä ollut toivoakaan saada istumapaikkaa varjosta. Petolintu hävisi jonnekin, niin oli aika siirtyä lasinpesun kautta uusia olusia kohti. Ruosniemen Panimon tiskillä oli maistamatta toinen erikoinen olut, joten eikun Sourniemen eiku Ruosniemen Panimon tiskiä kohti. Lasiin valui hanasta:

Ruosniemen Sourniemen Stout

Yllätyin, että miten hyvin paahteisuus ja happamuus toimivat yhdessä. Mukavan kesäinen olut. Jollain ihmeellisellä perverssillä tavalla tykkäsin tästä. Stoutiksi tai olueksi ei mikään kummoinen, mutta omalla erikoisella tavallaan hyvä juoma. Tällaisia erikoisuuksia juuri nämä tapahtumat kaipaavat. Hyvä veto Ruosniemeltä.
—

Klo: 15:00

Siitä sitten Laitilan tiskille maistamaan Mississippi Beeriä. Siihen sattui samalla paikalle myös Olut & Viski Expon järjestäjä Mikki Nyman, jonka kanssa rupateltiin tulevasta Olut & Viski Exposta. Mikillä riitti asiaa ja Mississippi Beer hävisi siinä samalla lasista oikein mukavasti. Kävimme pyörähtämässä myös Maku Brewingin tiskillä, jossa tyypitimme toisen version Golden Alesta.

Klo: 16:35

Maku Brewing Golden Ale Hop Edition

Verrattuna perusversioon Golden Alesta, niin tämä Hoppi versio oli oikeastaan pelkkää humalointia. Se peitti taakseen lähes kaiken muun. Ok hopjuice, muttei oikestaan muuta. Perusversio oli huomattavasti enemmän omaan makuuni.
—

Klo: 17:00

Mitä helv…..! mulla on tyhjä lasi!

Ei ollut Nokian Keisari 66 APA siinä loistossaan, kuin viime vuonna mutta maistui siltikin. Bryggeri Helsingin ruokakojusta haetut hodarit olivat kyllä hemmetin hyviä. Niitä piti syödä vähintään se kaksi, että nälkä edes hieman siirtyisi. Pitäisi olla isompia mättösettejä, niin ei tarvitsisi pikkuruoalla piipertää. Iso mies ei elä pikkuannoksilla.

Klo: 17:30

Eväspaussin jälkeen sitten vähitellen vaelsimme kohti Saimaan Juomatehtaan tiskiä, jossa olikin melkoinen määrä maistettavaa.
 
Klo:19:00

Saimaan Juomatehtaan tiskiltä rupesimme käymään läpi heidän oluitaan panimon kehitysjohtajan Jussi Laukkasen opastuksella. Seuraamme saapui myös Tiilikaisen Heino ja hetken aikaa myös Kähkösen Heikki. Porukkaa oli tässä vaiheessa jo erittäin paljon, joten kuumuus teltan sisällä oli trooppisen hiostava. Heikki seisoi vielä hanalaitteistosta tulevan kuuman poistoilman kohdalla, niin hänelle ei ainakaan kylmä päässyt tulemaan.

IPAn speksejä

Red Alen speksejä

Ensimmäisenä otimme maistoon Saimaan uuden olutsarjan kaksi edustajaa, jotka olivat Brewer’s Special India Pale Ale ja Brewers’s Special Red Ale. Kumpainenkin oli oikein maistuva tuote ja tervetulleita maitokaupanvalikoimaan. Noihin kumpiinkin oluisiin tulee kuulemma pientä muutosta, ennen kuin ne ilmestyvät kauppojenhyllyihin. Itse uskon, että nämä tulevat myymään erittäin hyvin, jos hinta vaan tulee olemaan järkevä.

Saimaan Marsalkka Juhlaolut Luomu

Saimaan Spessujen jälkeen Marsalkka Juhlaolut Luomu maistoon. Heino yritti saada selville, että mitä tällä juhlistetaan, mutta siihen ei kuulemma mitään virallista juhlaa ollut. Kyseinen olut ei tarjonnut Heinolle, eikä itsellenikään juurikaan juhlaa. Jäi melko vetiseksi, eikä päässyt lähellekään loistavien saksalaisten Märzenien. Sitten vuoroon Bruuverin IPA –kolmikko.

Saimaan Juomatehdas / Bruuveri Les Ardennes
Samean utuinen IPA. Jenkkimeininkiä loppuun asti, jossa pientä lisäaromia antaa First Gold –brittihumala. Erittäin hyvänmakuinen IPA.
—

Saimaan Juomatehdas / Bruuveri Spelt IPA

Tää Spelt IPA oli melko samaa meininkiä, kuin Les Ardennes, mutta reilusti spelttiä mukana. Hieman enemmän omaan makuuni, kuin Les Arde. Speltti antaa kivaa lisää tälle oluelle ja tulee hieman mieleen toinen spelttiolut Malgård Dinkel.
—

Saimaan Juomatehdas / Bruuveri Clarinet Marmalade
Viimeisenä Bruuverin IPAna maistoon Clarinetti. Tää tarjosi vielä vahvempaa katkeroa, kuin kaksi aikaisempaa. Samaa hyvää IPA –linjaa jatkaa.

Sitten tummempaa lasiin ja maistoon koko Saimaan setin itselleni kiinnostavin olut…

Saimaan Juomatehdas / Bruuveri Smoke House Porter

Makea, paahteinen ja tosi tasapainoinen.  Voimakas humalointi hyvin taustalla. Lämmettyä humalan puraisu alkaa tulla esille melko reilusti. Erittäin hyvänmakuinen Portteri, jossa pikkuisen liikaa makeutta. Parasta mitä Saimaan / Bruuverin suunnalta on koskaan tullut. Suosittelen maistamaan jos tulee vastaan.
—

Klo: 21:20

Saimaan Juomatehtaan maisteluiden jälkeen lähdimme Antin kanssa kävelemään ja etsimään seuraavia maistettavia oluita. Stadin Panimon tiskin ääressä maistoimme StaPan toimitusjohtajan Timo Konttisen opastamana muutamia heidän tuotteitaan.

Stadin American Weizen

Aromikas jenkkiweizen, jossa vehnää ja sitruksisuutta. Oikein toimiva vehnis, mutta ei yllä loistavan Plevnan Amarillo Weizenin rinnalle.
—

Stapan Cocktail 🙂

Siinä maistellessa StaPan oluita, niin Timo hieman vedätti meikäläistä. Kaatoi isosta kannusta minulle juomaa ja sanoi, että maistappas StaPan tulevaa hittituotetta. Se maistui oikeastaan ihan hyvältä, mutta sitten naureskeleva Timo kertoi sen olevan kaikkien heidän oluidensa pohjat. Hyvin vedätetty 🙂 Siinä sitten samalla aloitti bändi soittamaan ja kun StaPan tiski oli aivan vieressä, niin mielenkiintoinen keskustelu vaihtui huutamiseksi, kun musa vaan pauhasi.

Klo: 22:50

Tästä sitten eilisen sokkotestikaverin Lassen seuraan, jonka kanssa Malmgårdin tiskin juomia maistamaan. Minulle oli aikaisemmin päivällä kehuttu heidän Craft Cideriä, joten sitä tyypittämään.

Klo: 23:00

Malmgård Craft Cider Dry

Vaikka en ole oikein ikinä ollut siiderimäenmiehiä, niin kyllähän hyvä siideri aina maistuu ja tämä oli juuri sellainen. Mukavan kirpsakan omenainen ja kuiva siideri. Itselleni ei mitkään sokerilitkut uppoa, niin tää toimi tosi hyvin.
—

Klo: 23:30

Sitten sidukan jälkeen Lasse kävi hakemassa pari pulloa XXV Dark Saisonia, joka on valmistettu yhteistyössä OlutPOSTI –lehden pitkäaikaisen päätoimittajan Heino Tiilikaisen kanssa. Tämä olut juhlistaa Suomen Olutseuran 25 –vuotista olutkulttuurityötä. Tummaa saisonia lasiin.

Malmgård XXV Dark Saison

Mausta esiin hönkii erittäin vahvaa makeutta. Siirappisen ällömakea olut, jossa pientä happamuutta. Banaaninen ja melko sahtimainen olut. Olihan tässä juomassa paljon kaikenlaista, mutta en kyllä tykännyt. Ei pystynyt kuin pari kolme hörppyä maistamaan.
—

Klo: 00:00

Malgårdin tiskiltä oli jo Proto#5 päässyt loppumaan, niin päädyimme ottamaan maistoon Viikki Brewing Societyn kehittämän:

Malmgård VBS Gold Digger

Ihan ok Golden Ale. Ei mitään erityistä, vaan perus meininkiä. Hieman tunkkainen, mutta muuten oikein nautittava olut.
—

Klo:00:29

Kello alkoi lähestyä sitä hetkeä, että juomien tarjoilu loppuu. Täten lähdimme etsimään illan viimeistä olutta. Päädyimme Hiisin tiskille missä olivat eilisen TUFF! –oluen hanaan iskeneet Hukka –nimisen oluen. Hukka on single hop Centennial APA, joten viimeinen olut meni ihan hukkaan.

Hiisi Hukka

Päivä oli erittäin lämmin ja aurinko jaksoi porottaa oikein kunnolla. Tänään muistin juoda huomattavasti enemmän vettä ja nestehukalta säästyin. Päivä sisälsi lukuisia hyvänmakuisia oluita ja paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Kiitoksia tästäkin päivästä kaikille!

Perjantain parhaimmuutta:
Plevnan Petolintu
Saimaan Juomatehdas / Bruuveri Smoke House Porter

Ruosniemen Sourniemen Stout