Jaska reissussa: Belgia 2018 – Belgian Beer Tours osa 4

Sitten olisikin vuorossa Belgian reissun neljäs päivä. St. Bernardus -panimon Brouwershuis tarjoili mainion aamupalan ja sen voimin lähdimme kohti päivän seikkailuja. Ensimmäinen etappimme oli aivan kivenheiton päässä ja sehän oli St. Bernardus. Panimontuotteet olivatkin tulleet hyvin tutuksi, kun eilen illalla kävimme valikoiman lähes kokonaisuudessaan läpi. Nyt sitten ohjattu panimokierros ja olihan kyseessä melko valtavan kokoinen panimo. Vierailu oli näistä kaikista panimovierailuista ehkä kuitenkin se vähiten säväyttävä. Melko tehdasmainen kokonaisuus. Kierroksen jälkeen siirryimme kolmannessa kerroksessa olevaan Bar Bernardiin, mikä oli kattobaari ja siellä oli hienot näkymät joka suuntaan. Pääsimme maistamaan kahta olutta ja mukaan tuli vielä maistelupakkaus. Päivä nätisti käyntiin St. Bernardus Witillä ja St. Bernardus Extra 4:lla samalla maisemia ihaillen.

”Pienet” kuuden litran Abt 12 -pullot odottamassa

Menossa oli Tripelin pullottaminen

Belgiassa ajatellaan myös lapsia

Sitten vuorossa se kaikkein pyhin eli Westvleteren!!! Saavuimme Westvleterenin Pyhän Sikstuksen luostarille ja siellä olikin juuri alkanut jumalanpalvelus. No ei se meitä hetkauttanut, koska siitä siirryimme nauttimaan sielunravintoa nestemäisessä muodossa viereiseen In De Vrede -nimiseen ravintolaan. Tässä ravintolassa oli myös pieni putiikki, josta sai ostaa mukaansa Westvleteren oluita. Näitä oluita sai ostaa mukaan jos niitä oli tarjolla ja ainahan niitä vaan ei ole. Tänään meitä onnisti ja tarjolla oli Westvleteren 8 ja 12. Ostin mukaani pari sixpäkkiä tuota ”maailman parasta olutta”. Kaksi sixpäkkiä onkin se maksimimäärä, mitä he myyvät yhdelle hengelle. Siitä siirryimme hymyissä suin pöydän ääreen käymään läpi olutvalikoimaa mikä oli Blond, 8 ja 12. Aloitimme blondista ja siitä sitten suurempaa numeroa kohti. Blond oli kyllä omassa tyylilajissaan parhaita mitä olen juonut. Niin ihanan tuoretta ja raikasta. 8 oli yhtä lailla timanttinen ja tämän kolmikon ylivoimainen voittaja. Kolmikon kuuluisin ja mainetta niittänyt 12 oli hyvä, mutta aivan liian tuoretta. Tämä vaatii ikää ja kun sitä saa, niin nousee olutmaailman huipulle.

Shoppailua

Blond

Välipalaksi luostarijuustoa

8

12

Hienon olutsession jälkeen pääsimme osallistumaan jumalanpalvelukseen, joka oli vaikuttava kokemus, vaikken olekaan sieltä uskonnollisimmasta päästä. Luostarista ostin sitten mukaani kirsikkahilloa, joka kotiintulomatkalla sitten nätisti oli auennut matkalaukkuun. Jeepä jee!

Kolmas panimo tälle päivälle oli itseasiassa humalafarmi, jolla on oma panimo.  Hop Farm Brewery De Plukker on valtavan kokoinen humalafarmi, joka päätti sitten ruveta tekemään myös omaa olutta. Vakio tuotevalikoimaan kuuluu kolme olutta ja nämähän otimme testiin. Oluet eivät olleet mitään överihumaloituja, mutta niissä oli hienosti humalaprofiili kunnossa. De Plukkeria pyörittävät Joris Cambie ja Kris Langouche. Joris hoitaa humalafarmin ja Kris vastaa sitten panimon puolesta. Humalafarmi on ollut Cambien suvun omistuksessa lukuisten sukupolvien ajan ja vuonna 1997 he aloittivat luomuhumalan viljelemisen. Joris ja Kris olivat erittäin mukavia herrasmiehiä ja oli hienoa tutustua heidän toimintaansa.

Nyt olimme suorittaneet päivälle sovitut kolme panimovierailua ja olikin sitten aika lähteä tutustumaan Ieper (Ypres) -nimiseen kaupunkiin. Meillä oli muutama tunti aikaa ja lähdimme Janin kanssa kävelemään ympäri kaupunkia. Ensimmäisenä pysähdyimme pienelle välipalalle. Kaupunki oli ensimmäisen maailmansodan aikaan melko keskeinen osa taisteluita, ja Ieperin alueella menehtyi 500 000 sotilasta ja haavoittui 1,2 miljoonaa sotilasta. Sota tuhosi kaupungin täysin maan tasalle, mutta se rakennettiin uudestaan ja aivan samanlaiseksi, kuin ennen sotaa. Kauniin näköinen kaupunki ja mm. St. Martinin katedraali oli vaikuttavan näköinen. Se siitä kulttuurista ja historiasta. Me siirryimme oluelle olutravintolaan nimeltä Hopperie – Tom’s Belgian Beer Bar. Valtava pullovalikoima, mutta hanavalikoima erittäin vaatimaton. Viihdyimme paikassa niin hyvin, että ravintolakäyntimme vaihtui kauppareissuun ja sieltä ostimme majapaikkaan evästä. Tämä olikin huomattavasti mukavampi valinta, koska illalla oli mukava nauttia oluista ja erilaisista herkuista. Mark oli ostanut Puolan matkaltaan myös puolalaista Meadia, joka oli taivaallista. Kokonaisuutena päivä oli ikimuistoinen ja siitä kertoo myös varmaan se, että edelleen muistin mitä päivän aikana tapahtui.

Välipala

Tonttua hanasta

Siphon Damme Nation

Hotellilla väliin hieman virkistystä

Iltapalaa

Mahtava olut