Mikkeller Monk’s Brew |
Nyt jo toistamiseen olutjoulukalenterissani on tullut vastaan kymmenen prosentin pinnassa oleva Mikkellerin olut. Tällä kertaa mennään belgityylillä ja tarkemmin kyseessä on Quadrupel eli tyylilaji jossa mm. yksi omia suosikkejani Rochefort 10. Tämä olut kulkee kahdella nimellä Monk’s Brew ja Monks Elixir. Itse käytän tuota ensimmäistä, koska näin ainakin etiketissä lukee. Quadrupel on Imperial Stoutin tavoin sellainen kuningas oluttyyli ja ehkäpä voimme leikkisästi puhua, että se on Belgian Kuningas 🙂 Tästä tyylilajista löytyy paljon huippuoluita, joten pärjätäkseen niiden joukossa ei auta ihan mitä tahansa keittoa vääntää.
Maistamisen arvoisia Quadrupeleja:
- Rochefort 10
- Westvleteren 12
- St. Bernardus Abt 12
- La Trappe Quadrupel
- Brugse Straffe Hendrik Quadrupel
Maa: Tanska
Tyyli: Quadrupel
Voltit: 10,0 %
Fiilikset:
Reilusti vaahtoava tumman ruskea ja punertava olut.
Belgihiivainen, tumman hedelmäinen ja aniksinen. Makean sokerinen. Hyvin hieno ja kaikin puolin miellyttävä tuoksu.
Makeahko ja paahteinen olut, jossa kypsää tummaa hedelmää. Hieman kitkerä, eikä niin pehmeän tuntuinen kuin esim. Rochefort 10. Palaneen sokerista makeutta. Vaikka onkin hyvä olut, niin kuitenkin melko yksipuolinen. Melko perusvarmaa tekemistä, jolla ylletään kohtuuhyvään lopputulokseen. Se vaan tässä tyylilajissa ei riitä kärkikahinoihin. Mikkeller on muutenkin sen verran kova panimo, että heiltä löytyy montakin parempaa olutta, kuin tämä yksilö.
Pisteet: 38/50
En tiedä kuinka tuore pullo Jaskalla oli maistelussa, mutta omasta mielestä pieni kypsyttely kellarissa toi ainakin tuota kaipaamaasi pehmeyttä ja myös lisää täyteläisyyttä. Ei silti ihan huippu-Quadien joukkoon yllä, mutta erittäin hyvä nautiskelujuoma parin vuoden ikäisenä.
Parasta ennen oli 26.6.2020 eli veikkaan sen olevan aika tuoretta. Pari vuotta tekee varmasti ihmeitä. Itse oon jutussa näkyvät Quadrupelit maistanut tuoreena ja kypsempänä, niin tää ei yllä esim. Tuoreen Rochefort 10n tasolle eikä lähellekään. Onneksi tätä on vielä toinen pullo jonka vois jemmata