Helsingin Suuret Oluet Pienet Panimot –tapahtuman viimeisen päivän eli lauantain raportti tulee tässä. Saavuimme ystäväni Antin kanssa Rautatientorille hieman klo. 13.00 jälkeen. Vesipullot jouduimme jättämään narikkaan ja kahvinkin jouduin luovuttamaan siihen portille. Eikun taas lämmintä vettä ostamaan. Nyt kun olin jo sen pari päivää ollut täällä tapahtumassa, niin ei ollut enää sellainen suuri hinku saada olutta. Lähdimme kuitenkin urheana etsimään ensimmäistä uhria. Edellisenä päivänä emme päässeet maistamaan Malmgårdin Proto#vitosta, niin sen päätimme tänään ottaa ensimmäisenä.
Klo: 13:35
Malmgård Proto#5 |
Hedelmäinen, maltainen ja mausteinen Saison. Happamuus melko kevyttä. Korianteria melko reilusti. Ihan ok Saison, muttei mikään erityinen. Hieman olisin odottanut tältä enemmän.
—
Kohti Panimo Hiisin tiskiä ja Lutakkoa hakemaan…
Hiisi Lutakko Liekeissä |
Vahvaa mausteisuutta ja lähinnä inkivääriä tarjoileva Ale. Humalointi puraisee oikein mukavasti. Tuoksu oli jännän makean hedelmäkarkkinen ja mausteinen. Ihan kiva inkivääri IPA.
—
Lutakon jälkeen siirryimme Ruosniemen Panimon tiskiä kohti ja sieltä halusin ottaa maistoon sellainen oluen, joka kuuluu heidän vakiotuotteisiin, mutta oli minulta vielä maistamatta.
Klo: 14:20
Ruosniemen Vahtimestari |
Vahtimestari on reilun vaniljainen ja tämä vanilja tekee tästä mukavan pehmeän oloisen Portterin. Suklaata on myöskin aika paljon mukana ja kuivahkoa paahteisuutta. Kaikin puolin oikein nautinnollinen Portteri. Taas kerran hyvä olut Ruosniemeltä.
—
Vahtimestaria maistellessa puhelimeen pärähti Twitterin puolelle yksityisviestiä, jossa Servaali Oy:n Henrik Larkio kyseli, että mistä minut tunnistaa täältä tapahtumasta? Suunnistimme Henrikin seuraan ja siinä rupatellessa maisteltiin tietenkin myös muutamia oluita. Mm. maistoon otettiin Teerenpelin IPA ja OktoPekka, joista kumpikaan ei ollut mitenkään erityisiä. IPA oli oikein juotava perusIPA, mutta OktoPekka ei juurikaan säväyttänyt. Maistelimme myös muutamat Saimaan Juomatehtaan oluet mm. HBF:n vuoden 2014 olut Django & Steven Pale Ale ja Smoke House Porter.
Klo: 17:00
Rupattelun välissä kävin myös Stadin Panimon tiskiltä maistamassa hanassa ollutta Savuviskiportteria, joka on kyllä todella hyvä Portteri. Tammista viskimäisyyttä ja pehmeää paahteisuutta. Takaisin palattuani pöydän ääreen, niin maistettiin mitäs muutakaan, kuin Plevnan Siperiaa. Jos jokaisessa tapahtumassa maistaa tätä olutta ja pitää listata sen tapahtuman paras olut, niin se on silloin tämä. Toimii aina. Sittenpä Henrik lähti katsomaan HIFK:n futismatsia, niin siirryimme Antin kanssa etsimään uusia oluita. Viime vuonna jäi minulta maistamatta Plevnan Weizenbock, joten nyt oli aika korjata tämä erhe.
Plevnan Weizenbock |
Makea sahtimainen vehnäbock. Banaania on tässä erittäin paljon. Vau miten hyvän makuinen olut. Kyllä tämä kuuluu tyylilajinsa kärkisijoille ja paras suomalainen Weizenbock.
—
Weizenbockin jälkeen kävin hakemassa maistettavaksi ahvenanmaalaista IPAa.
Klo: 18:10
Stallhagen IPA2 |
Helposti juotava IPA. Sitrusta löytyy, mutta jää kaikin puolin melko vaisuksi, jopa hieman vetiseksi.
—
Ahvenanmaalta lähdettiin sitten käymään Viron puolella ja maistoon tapahtuman ainoan virolaisen panimon Taakon virolaista ”sahtia” eli Koduõlua.
Taako Pihtla Õlu |
Maistui hieman sellaiselta sahdin ja saisonin sekoitukselta. Hivenen hapan ja reilusti banaanisuutta. Hefeweizenmäisiä piirteitä. Makeutta reilusti. Suoraan sanottuna, nyt ei osunut kohilleen. Tämä oli erittäin vaikea saada juotua loppuun. En tykännyt.
—
Klo: 21:30
Parin pettymyksen jälkeen lähdimme etsimään omaan suuhun sopivampaa juomaa. Matkan varrella huomasimme, että Beer Hunter’sin Muflonit olivat tehneet kauppansa ja kaikki juomat olivat jo loppuneet. Siitä sitten Stadin Panimon tiskille, johon saapui myös porilainen olutharrastaja Timo ”TBone” Klimoff. Timo oli ihan pikaisella visiitillä ja siinä ehdittiin hieman vaihtaa kuulumisia. StaPan tiskiltä pääsin seuraavana maistamaan:
Stadin American Porter (#583) |
Nytpä olikin muuten hyvänmakuinen maitokauppavahvuinen Portteri. Taitaakin mennä kerralla maitokauppaporttereiden kärkisijalle. Kahvia ja paahteisuutta juuri sopivasti. Kevyt, mutta ei missään tapauksessa vetinen. Helppo juotavuus ja oikein aromikas tapaus. Tätä kyllä voi suositella maistettavaksi, jos tulee vastaan.
—
Stadin tiskillä rupateltiinkin sitten pitempi tovi, kunnes ajattelimme Antin kanssa lähteä etsimään illan viimeistä olutta. Pienen kiertelyn ja pohtimisen jälkeen päädyin lopettamaan tapahtuman sillä millä sen aloitin eli Helsingin Suuret Oluet Pienet Panimot –tapahtuman viimeinen olut oli Ruosniemen Panimon ja Sori Brewingin Vientiassistentti Islay Sahti!
Klo: 22:20
Ruosniemi / Sori Brewing Vientiassistentti Islay Sahti |
Kolme päiväinen tapahtuma on nyt käyty läpi ja paljon ehti tapahtua kolmen päivän aikana. Pääsin maistamaan n. 50 erilaista olutta ja tapaamaan paljon hienoja ihmisiä. Ensi vuonna sitten uudestaan Helsingin SOPPiin! Kiitoksia panimoille, tapahtumanjärjestäjälle ja kaikille ihmisille, jotka seurassani viihtyivät. Kiitos!
Lauantain parhaimmuutta:
Plevnan Siperia
Plevnan Weizenbock
Stadin American Porter