Kesäloma osa3 – Beer Hunter’s, Ruosniemi, Hiisi ja Iso-Kalla

Kolmanteen kesälomaan heräiltiin siinä kympin pintaan ja rimpautin Heikkisen Mikalle, että mihin aikaan voin tulla häntä häiritsemään. Sovittiin, että klo. 11 on ok. Vietiin kamat autolle ja kohti Ravintola Panimoa. Siellä olikin täysi touhu päällä, kun Mika oli muutaman muun jätkän kanssa tekemässä muuttoa. Heillä olikin iso urakka meneillään, kun kaikki Ravintola Panimon tiloissa olevat panimolaitteet oli tarkoitus siirtää uuteen tilaan. Siirryin hetken edessä pyörimisen jälkeen tiskin ääreen ja sainkin eteeni Mufloni CCCCC IPAn. Jonkin ajan päästä rupesimme sitten rupattelemaan Mikan kanssa kirjaan liittyviä juttuja. Siinä samassa Jassokin tuli paikan päälle ja liittyi seuraan. Kun olimme saaneet höpinät höpistyä, niin Mika lähti hoitamaan asioitaan. Jäimme sinne sitten vielä ottamaan valokuvia ja maistamaan Vaaleaa Muflonia (kuskille colaa). Ulkona oli älyttömän lämmin ilma, joten kuvailun jälkeen terassille istumaan. Siinä samalla juttelimme pitkät tovit Mikan vaimon Riikan kanssa, joka oli erittäin mukava ja lämminhenkinen ihminen.

Mika & Jaska rupattelee…

Mufloni Vaalea

Siinä ne kamat siirtyy uuteen paikkaan…

…vähitellen paikka tyhjenee!

Pitkän rupattelutuokion jälkeen lähdin kävelemään Panimoravintola Beer Hunter’sia kohti ja Jasso lähti etsimään parkkipaikkaa autolle. Kävimme edellisenä iltana jo parit oluet siellä Hunter’sissa maistamassa, joten paikka oli vielä lähimuistissa. Otin tuopillisen Mufloni Hyppy IPAa, jonka edellisenä iltana jo totesin erittäin mainioksi olueksi. Samalla Hyppy IPAa siemaillessa otin myös muutamia kuvia paikan päältä. Jasson tultua paikalle, niin otin maistoon vielä Thornbridge Jaipuria, joka oli siellä Real Alena. Ulkoterassilla auringon porottaessa Jaipur upposi kyllä melko vauhdilla ja oli aikas hyvää kamaa. Siitä sitten Subwaysta patongit ja puistoon niitä maiskuttelemaan. Olimme sopineet Ruosniemen Panimon Jussi Louhin kanssa, että tapaamme 16:30. Siinä olikin hyvää aikaa lähteä käymään Yyterin hiekkarannalla, jota Riikka meille suositteli. Saavuimme rannalle klo. 15:52 ja lähdimme rannalta ajamaan kohti Ruosniemen Panimoa klo. 16:05. Ei siinä hirveän pitkään ehtinyt nauttia näistä mahtavista maisemista, mutta voipahan sanoa, että tuli käytyä. Ehdottomasti pitää tulla paremmalla ajalla uudestaan käymään. Oli nimittäin huikean näköinen ranta. Yksi uskomattomimpia paikkoja mitä olen tässä maassa nähnyt!

Hyppy IPA

Jaipuri riili!

Jaipuria riilinä…

Yyteri!

Sitten saavuimme vanhan navetan eteen, jossa Ruosniemen jätkien se kaikkein pyhin eli panimo sijaitsi. Jussi esitteli meille panimon ja kertoi kuinka Ruosniemellä olutta tehdään. Samalla pääsimme maistamaan kolmea erilaista olutta. Pari niistä oli heidän IPA kokeiluja. Yhdessä oli, niin kuin Jussi sanoi ”ihan vitusti humalaa” ja toisessa mallasta oli sitten melko reilulla kädellä ammennettu. Mielenkiintoisia kokeiluja. Siinä sitä turistiin oluesta taas mukava tovi ja ainahan sitä oluesta juttua riittää. Hienoa oli myös kuulla, että laitekantaan tulee päivitystä ja jätkät saavat jatkossa yhä enemmän heidän maistuvia oluitaan valmistettua.

Jussi kertomassa, kuinka homma hoidetaan Ruosniemellä.

Maistiaisia!

Maistossa IPA, jossa ihan ”vitusti humalaa!!!”

Ruosniemen Panimolta lähdimmekin seuraavaksi ajamaan Jyväskylää kohti. Olin aikaisemmin päivällä soittanut Hiisin Tatulle, että onko hän miten paikan päällä jos torstaina 12.6. tultas käymään kylässä. Tatu näytti vihreää valoa, joten Jyväskylä oli seuraava panimokierroksemme etappi. Matkan varrella kävimme Tampereelta yhdestä Alkosta ostamassa muutamat BrewDogin Hello My Name Is Päivit mukaan, koska jos niitä nyt ei osta, niin ilman jää. Saavuimme Jkylään siitä kymmenen maissa illalla ja menimme ystäväni Mapen luokse yöksi. Seuraavana päivänä olikin sitten tarkoitus lähteä kiusaamaan Hiisin jätkiä. Toiseksi etapiksi Jyväskylän jälkeen muotoutui Kuopio, kun soitin Iso-Kallan Panimon Pasille, että voimmeko tulla piipahtamaan. Tämä Iso-Kallan Panimo olikin se tämän road tripin viimeinen etappi. Keskiviikko oli kaikin puolin hieno päivä. Päivän aikana pääsi näkemään paljon uutta ja tapaamaan hienoja ihmisiä. Seuraavaksi vielä juttua reissumme viimeiseltä päivältä.

Päivi hyppäs Tampereelta kyytiin.

Neljäs päivä elikkäs torstai 12.6.2014
Reissun neljäs päivä lähti käyntiin hieman suunnitelmista poiketen. Olin laittanut herätyksen klo. 10:00, mutta heräsin siinä puol yhentoista maissa ja luuri oli pitänyt turpansa kiinni eli eipä juuri herätellyt. Akku oli heilahtanut tyhjäksi, kun se on jostain sadasosamillistä kiinni, että lataako vai eikö lataa. Vähän oli vinossa liitin ja akku ammotti tyhjyyttään. No ei siinä muuta kun kimpsut ja kampsut kasaan ja kohti Panimo Hiisiä. Paikan päälle saavuttua näppäsin parit valokuvat  ja rupattelin Hiisin jätkien kanssa. Tatu Hiitola saapui jonkin ajan päästä asioiltaan ja sitten kaivettiin esiin olut, jossa itsekin olin jollain tavalla mukana ollut eli Pohjoisen Jättiläinen. Kyllähän se oli erittäin maistuva Barley Wine, josta pitää tarkempaa settiä kirjoitella, kunhan pääsen rauhassa oluen maistamaan. Olen kuitenkin tyytyväinen tuotteeseen. Rupateltiin tovi Tatun kanssa ja  tiukka aikataulumme raksutti jo lähtölaukausta seuraavaa paikkaa kohti. Ei siinä, kun nokka kohti Kuopiota ja siellä Iso-Kallan Panimon uutta tukikohtaa. Iso-Kallan Panimolla oli sama homma meneillään kun monella muullakin tällä reissulla tavatulla panimolla. Uusi tila ja lisää uusia laitteita. Tämä on aivan mahtava juttu. Kertoo vaan siitä, että suomalaiset pienpanimo –oluet maistuvat. Ei kukaan hyvikseen uusia laitteita hommaa. Nappasin taas reilun määrän valokuvia ja rupateltiin Iso-Kallan Pasin kanssa pitkät tovit. Ilmassa hiostavaa meininkiä ja pientä ukkosen uhkaa. Oli kyllä mukava nähdä Iso-Kallan jätkien uusi mesta, joka varmasti tulee olemaan kovassa käytössä oluiden valmistuksessa.

Tatu & Jaska Pohjoisen Jättiläisen kimpussa!

Siitä lähdimme vielä käymään Ikeassa, josta Jasso halusi ostaa jonkun puun. Itse laitoin vaimolle viestiä, että tarviiko jotain Ikeasta. Vinkkinä kaikille miehille: Älkää ikinä kysykö vaimolta, että tarviitko jotain ikeasta. Ne nimittäin tarviii! Itselle pamahti viisi sähköpostiviestiä, jossa oli ostettavaa ja melko reilusti. Ikeasta selvittiin hengissä ja hodarit pelasti. Siitä sitten nokka kohti kotia ja päätös mahtavalle reissulle!

Jaska & Pasi

 Tässä vielä ystäväni ja kuljettajani Jasson kommenttia kahdesta päivästä!


Jasson kommenttia:

Day 3:
Herätys vaihteeksi Jaskan puuhasteluun ja oli sopinut seuraavan ajan tunnin päähän. Legot puhtaaksi ja suihkun kautta tavarat autoon. Pori oli herännyt ja ihmisiä vilisi keskustassa. Sattui aivan mahtava sää! 28c taisi olla lämmintä ja aurinko porotti. Kävellessä BeerHuntersin panimoravintolaan nappasin kioskilta päärynäjäätelön, samalla loksahti kesälomafiilis päälle, jes!

Panimoravinteli oli tehty vanhaan rakennukseen ja oli kyllä huikean hieno paikka! Panimon isäntä oli mukava ja kiireinen mies. Jaska haastatteli kysymykset läpi ja miltei suorilta Mikan pitikin jo lähteä rientämään seuraavia haasteita kohti.

Jäimme vielä Jaskan kanssa istuskelemaan ravintolan terassille kun kerran aikaa oli ja sää sen mukainen ettei voinut kun nauttia.

Romanttisesti vielä nautittiin patongit puistossa ja kävimme pikaisesti (3min) katsomassa Yyterin rannan. Olipas muuten hieno paikka =)

Tästäpä kiireellä sitten lähdettiin suunnistamaan kohti Ruosniemen panimoa. Tämä oli sitten minun mittakaavassa se Pienpanimo. Kaikki panimolla tehtiin käsin. Ei ollut niitä koneita jotka sotki aineet yms. Hatunnosto tästä! Pojat oli iloista ja pirteää sakkia. Heistä aisti sen, että ”panohommat” tehdään täysin sieluin ja antaumuksella! Nokka kohti Jyväskylää —>

Matka taitettiin vielä samana iltana Tampereen kautta Jyväskylään. Matkan varrelta käytiin poimimassa kyytiin pari pirtsakkaa Päiviä seuraksi. Jyväskylässä päästiin uimumaan Jaskan ja minun ystävän luokse ja makiat unet siellä saikin nukuttua.

Day 4:
Nyt sitä ei herättykkään siihen ihanaan herätyskelloon kun kirjailijan luuri oli päättänyt ettei olekkaan tarve ladata itseään. Vahingossa tämä hulivili kumminkin heräsi ja tsekkasi kellonlyömän ja vaihteeksi tulikin taas kiire. Pikaisesti kamat kassiin ja nörtin ruoka naamaan (mikropizza). Navigaattoriin osoitteeksi Panimo Hiisi.

Panimo oli minun näkökulmasta taas niitä kooltaan ”pienpanimoita”. Siellä oli pullotus käynnissä ja toinen laittoi jollakin letkupuikolla ainetta pulloon ja toinen sitten kiskaisi vivusta ja korkki solahti kiinni pulloon. Olisi tehnyt mieli kokeilla kyseistä aktia, mutten kehdannut moista edes esittää, ettei sitten jollekkin oluen nautiskelijalle satu se pullo, jonka minä olisin mitä luultavimmin virheellisesti tehnyt ja sitten olisikin palaute mitä mainiointa! Panijat ainakin saavat kuunnella työn ohessa livemusiikkia kun seinän takana pauhasi jonkun bändin treenikämppä . Olutta liikkui ja vaikutti, että tuote on kysyttyä. Mahtavaa minun mielestä, että ”vasta” aloittaneet ovat päässeet näinkin pitkälle!

Jäljellä vielä yksi kohde Kuopio ja Iso-Kallan Panimo. Tämäkin panimo oli saanut kuulemma isommat tilat, vaikkakin oli jo nyt täynnä pönttöjä ainetta varten. Jaskan haastatellessa kirjaa varten, itse pitikin hoidella omia hommia. Tämän paikan visiitti jäi itseltä kovin vähäiseksi sen takia. Panimon henkilökunta iloisia savolaisia ja positiivinen kokemus jäi tästäkin!

Vielä koukkaus Ikean kautta ja matka kohti kotikontuja Joensuuhun. Mutta ei voi muuta sanoa tästä reissusta kun että, kylläpä muuten kannatti! Säät suosi näitä reissumiehiä ja mikäs sen mukavampaa hyvän ystävän kanssa matkustaa.

Oluestakin ja sen valmistuksesta opin paljon. Pienpanimoiden keskinäinen avoimuus ja yhteistyö antoi erittäin positiivisen kuvan alasta, tämä ehkä oli se hienoin asia minun mielestä pienpanimoiden toiminnassa. Myös tietysti lisäyksenä se, etteivät hae kilpailevaa tai samaa tuotetta kun muilla vaan se oma juttu on idea.

Monta kokemusta ja hienoa ihmistä tavanneena, kiitoksia Teille! (jaksoitte myös vastailla minun astetta oudompiin kysymyksiinkin)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *