Tällä kertaa suomalaiset kotipanimot tutuksi –sarjassa on esittely vuorossa Juhani Palttalan kotipanimo nimeltä Kosoolan Panimo. Panimon nimi tulee Ylihärmän Kosolan kylästä, jossa Juhani asui enimmän osan teini-iästään, ja josta hän ajattelee olevan kotoisin. Paikallisessa murteessa nimi on Kosoola. Nykyisin Juhani asustaa Espoossa, mutta toivoo että voisi tulevaisuudessa asua kauempana Helsingistä – paikassa, josta olisi varaa ostaa omakotitalo ja olisi enemmän tilaa harrastaa kotioluita ja muutakin. Lähetin Juhanille muutamia kysymyksiä, joissa kyselin mm. minkälainen tyyppi on tämän kotipanimon takana ja kuinka olutharrastus sai alkunsa. Tämän lisäksi kyselin kaikkea laidasta laitaan, kuitenkin keskittyen olueeseen ja kotiolutharrastukseen.
 |
| ”Kosoolan viisikko” |
1. Kertoisitko minkälainen tyyppi olet?
Olen yhden vaimon mies, kahden lapsen isä ja liiankin monen asian harrastaja. Tykkään tehdä asioita itse ja omilla käsillä. Ensimmäisen lapsen syntymän ja tilanpuutteen vuoksi päätin, että varsinaisia harrastuksia olkoon tasan yksi: oluen paneminen. Toki kaikenlaista muutakin tulee edelleen puuhasteltua.
Oluen paneminen on sikäli harvinainen harrastus, että itse tekemällä ei pelkästään saa parempaa ja sellaista kuin haluaa, vaan saa myös halvemmalla kuin kaupasta. Monissa muissa asioissa jo raaka-aineet maksavat enemmän, kuin kaupan halvimmat tuotteet.
 |
| Vedet laitettu lämpenemään. Saunassa pannaan, kuten kuvasta näkyy. Alempi laude täytyy aina siirtää kiukaan taakse syrjään. |
2. Milloin aloitit kotioluenvalmistuksen ja kuinka se siitä kehittyi?
Aloitimme muutaman kaverin kanssa loppukesästä 2011 tekemällä ensimmäisen oluemme Coopersin Stout-uutteesta ja spraymaltaasta (spraymallas on ruiskukuivattua vierrettä, vähän kuin maitojauhetta, mutta olutvierteestä tehtyä). Olut oli kohtuullisen hyvää, mutta vähän vetistä.
Toinen olut oli pale ale, myöskin valmisuutteista, mutta tällä kertaa keitimme vedessä humalia ja heitimme ne mukaan saadaksemme reippaammin humalan aromia, kuten pale ale -tyylisiin oluisiin kuuluu. Tämä olikin jo varsin onnistunutta mielestämme (en tiedä mitä nyt siitä ajattelisin), joten into lisääntyi entisestään.
Jatkoimme ensin samalla porukalla, mutta muutaman erän jälkeen puolet porukasta oli jo jäänyt pois. Kahden kaverin kanssa kuitenkin jatkoimme ja jouluun mennessä olimme jo suunnilleen satsissa numero 20. Osan oluista tein yksin ja osassa oli toinen tai molemmat kaverit mukana. Tässä vaiheessa kaikki tuoreehkon isän vähäinen vapaa-aika menikin oluen teossa tai tiedon hankinnassa. Jos töissä piti tehdä jotain tylsää ja mekaanista, jossa ei tarvinnut ajatella juurikaan, kuuntelin kuulokkeilla kotiolutaiheisia podcasteja. Bussissa lueskelin oluen valmistukseen keskittyviä kirjoja. Kotona tein olutta – tässä välissä täytyykin kiittää vaimoa kärsivällisyydestä. Kiitos, vaimo! Hyvää kuunneltavaa löytyy esimerkiksi osoitteista www.basicbrewing.com ja www.thebrewingnetwork.com. Erityisen hyödyllinen kotimainen foorumi on ollut kotiolut.com, jossa alkuvaiheessa lähinnä kyselin, mutta nyttemmin myös koitan vastailla muille, jos jotain koen voivani antaa johonkin asiaan.
Aluksi laitteina olivat käymispönttö, ominaispainomittari ja muutama muu kapistus, joita uuteoluen teossa tarvittiin. Melko pian rupesin myös mäskäämään, ensin vain korvatakseni osan uutteesta. Ensimmäisen täysin mäskäämällä tehty olut oli marraskuussa 2011 erä numero 17, joka oli jonkinlainen imperial kaurastout. Melkomoista säheltämistähän se oli, ja valmista olutta taisi tulla peräti 6 litraa, kun 10 litran kattilalla tein.
Oluiden laatu sekä laitteiden määrä ja koko kehittyi melko nopeasti ja ensimmäisen vuoden jälkeen laitoinkin jo jokusen oluen arvioitavaksi Reittausblogiin ja sain omasta mielestäni varsin mukavia arvioita niistä oluista.
Täältä löytyy kaikki Reittausblogin arviot Kosoolan Panimon oluista!
 |
| Kosoolan Del Norte Titan |
3. Mikä on tähän mennessä ikimuistoisin olut minkä olet itse valmistanut?
Paras olut tähän mennessä lienee ainakin muiden mielestä Del Norte Titan, josta löytyykin arvioita useammastakin olutblogista. Omastakin mielestäni tuo varmasti yksi parhaista, vaikka ei olekaan olut, jota haluaisin juoda ihan päivittäin. Olut sai innoituksensa yhdestä olutravintolassa maistamastani samantapaisesta oluesta, jonka nimeä tai panimoa en enää muista, mutta sen täyteläisyys ja vahva humalan aromi jäivät mieleen. Del Norte Titan tuli vastaan, kun lueskelin punapuumetsistä, joiden näkemisestä olen aina haaveillut. Huomasin, että nuo metsät kasvavat nimenomaan Yhdysvaltojen länsirannikolla, mistä myös tulee paljon reippaasti humaloituja oluita. Wikipedia-artikkelissa oli mainittu isoimpien puiden nimiä ja Del Norte Titan kuulosti hienolta.
Muiden blogien arviot Del Norte Titanista
- Olutopas blogi – Kosoolan Panimo osa 3 – ja paras kotimainen olut!
- Reittaublogi – Kotiolutta: Kosoolan Panimo Del Norte Titan
Yleisesti ottaen parhaiten olen onnistunut Jenkki-tyylisten pale alejen tekemisessä. Yhtä pale alea koitankin pitää aina hanassa. Nämä sopivat paremmin päivittäiseksi ruokajuomaksi, mutta eivät arkipäiväisyytensä takia tietenkään anna samanlaisia kokemuksia, kuin jotkut vahvemmat.
Belgioluet tuntuvat olevan selvästi haastavampia, mutta silläkin saralla jokainen uusi yritys on ollut mielestäni edellistä parempi.
 |
| Maltaat lisätty mallasputkeen. |
4. Mikäs sitten on se kaikkein huonoin ja epäonnistunein olut?
Huonoin olut lienee yksi vehnäolut, joka aluksi vaikutti ihan hyvältä, mutta siihen alkoi käymisen loppupuolella tulla viemärin ja mädän kananmunan hajua. Luin, että moinen saattaa liittyä normaaliinkin käymiseen ja että haju saattaisi hävitä vähitellen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan jouduin lopulta kaatamaan viemäriin koko oluen. Ylipäätään huonoiten ovat onnistuneet saksalaistyyliset vehnäoluet, joista yhteenkään en ole ollut täysin tyytyväinen. Syy tähän on vielä selvittämättä.
Erikoisemmista kokeiluista huonoiten ovat onnistuneet erilaiset pullahiivalla tehdyt oluet, sekä yksi olut, jossa käytin Coca-colaa ja savumaltaita. (Coca-cola on Trangiassa keitettynä yllättävän toimiva juoma, havaittu eräänä juhannuksena joskus nuoruudessa.)
5. Kuinka monta erilaista olutta olet tähän mennessä valmistanut?
Olen tehnyt 79 erää (numero 80 on käymässä toista päivää artikkelin tullessa julki), lähes aina selvästi eri reseptillä. Ainoastaan yhtä olutta olen tehnyt kaksi kertaa lähes samalla reseptillä.
6. Onko tällä hetkellä joku olut työnalla?
Tällä hetkellä käymässä on ensimmäinen pohjahiivalla tekemäni olut, jonkinlainen Ayinger Celebratorin tapainen tumma bock. (Ja artikkelin tullessa julki myös perus jenkkityylinen pale ale.)
7. Minkäslaisia oluita on suunnitteilla valmistaa tulevaisuudessa?
Maltaat on tällä hetkellä mitattuna (nyt jo pantuun) pale aleen, saisoniin ja tripeliin. Ehkäpä tuossa järjestyksessä ne teenkin.
Kevään mittaan olisi tarkoitus vihdoin saada käyntiin tarkoituksellisesti happamien oluiden valmistus. Yhden hapanoluen tein vahingossa ja siitä tuli yllättäen aika hyvä. Nyt on tarkoitus laittaa useampi satsi käymään erilaisilla pöpösekoituksilla.
Myöskin pitkään kypsyteltävien oluiden varastoa pitäisi saada kasvatettua. Imperial stoutit, barleywinet, Trappisti-tyyliset ja muut sellaiset loppuvat aina kesken ennen kuin ehtivät paljoakaan vanheta.
Myös jotain supervahvaa (yli 15 %) pitäisi kokeilla, ihan vain kokeilemisen ilosta.
 |
| Kone kierrättää vierrettä jatkuvasti mallaspatjan läpi. Tässä vaiheessa vierre on vielä ihan sameaa. |
8. Onko kaupallisissa oluissa jotain suosikkia?
Juon melko vähän kaupallisia oluita, koska Alkon valikoima on niin suppea ja kallis, eikä elämäntilanne oikein mahdollista baareissa käymistä kovinkaan usein, ja muutenkin nauttisin olueni mieluiten kotona. Arkikäyttöön osaan itse tehdä riittävän hyviä, joten maitokaupastakaan ei paljoa tule osteltua. Alkosta ostan yleensä yhden tai kaksi pulloa valikoituja uutuuksia ja silloin tällöin jotain kestosuosikkia. Ulkomailta tuominen on ollut mielessä, mutta pitäisi melkein lähteä itse pakettiautolla Belgiaan.
Mitään yhtä suosikkiolutta minulla ei ole. Tyylinä ehkä imperial stoutit, IPA:t ja vahvat belgioluet ovat lähimpänä sydäntä.
 |
| Uutta tehdessä maistuu aiempi tuotanto. |
9. Onko jotain sellaista kaupallista olutta, jonka olisit itse toivonut kehittäneeksi?
En osaa nimetä mitään tiettyä olutta, mutta jos vastaan tulee erityisen hyvä olut, jollaista haluaisin yrittää tehdä, koitan etsiä netistä luotettavan oloisia kloonausreseptejä, joiden pohjalta sitten lähden suunnittelemaan omaa versiota. Hyllystä löytyy myös kirja Brewing Classic Styles, josta löytyy kilpailuja voittanut resepti lähes jokaisesta tunnetusta oluttyylistä.
 |
| Kosoolan Kevätaurinko APA (kuva: Reittausblogi) |
10. Onkos sitten omissa oluissasi sellaisia, jotka ovat olleet mielestäsi parempia, kuin vastaavat kaupalliset oluet?
Monet tekemäni APA-tyyliset oluet ovat omaan makuuni olleet parempia, kuin monet kaupasta saatavat vastaavat. Trappisti-oluissa munkeilla on kyllä selkeä etumatka, mutta enköhän kovalla treenillä pääse ainakin vähän lähemmäksi.
11. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on tämän kotiolutharrastamisen kanssa?
Kaupallinen valmistus kyllä kiinnostaa, mutta siihen tarvitsisin muiden rahaa, kun itselleni ei sellaista ole kertynyt. Toistaiseksi koitan tehdä kotona mahdollisimman hyviä oluita ja maistatella niitä muille, ja palautteen avulla kehittää taitoja edelleen. Aika näyttää mihin tässä päädytään.
12. Millainen käsityksesi kotioluista oli ennen kuin aloitit ja miten se on muuttunut?
Vielä kolme vuotta sitten ajattelin kotioluen olevan jotain kotikaljan ja siman tapaista hiivaista, makeaa ja vetistä litkua. Tiesin, että hyvääkin kotiolutta voi tehdä, mutta luulin, että se vaatii jonkun monimutkaisen ja kalliin laitteiston.
Sittemmin olen oppinut, että kotona voi tehdä minkä tahansa tyylistä olutta, eikä laitteistoksi tarvita paljoa sen kummempaa kokoonpanoa kuin iso kattila, verkkopussi ja käymisastia. Toki jonkinmoista pikkusälää lisäksi, mutta niistäkin suurin osa löytyy jokaisesta keittiöstä muutenkin tai ne voi ostaa vaikka ihan Prismasta. Ja kuten kaikessa, tässäkin harrastuksessa voi rahaa käyttää ihan niin paljon kuin sielu sietää.
 |
| Maltaat nostettu pois, vierteen keitto menossa. Pöytätuuletin koittaa poistaa enimpiä höyryjä pihalle. |
13. Loppuun vielä kysymys, että miten näet kotiolutharrastuksen tulevaisuuden ylipäätään?
Joitain vuosikymmeniä tai sata vuotta sitten Suomessa varmaankin joka taloudessa pantiin omaa olutta. Sittemmin ihmiset saatiin uskomaan, että vain mahdollisimman halvalla isossa tehtaassa tuotettu olut voi olla hyvää. Uskon, että tähän tulee muutos. Ihmiset ovat jo alkaneet huomata, että oluttakin on monenlaista ja ehkä tämänkin blogin avulla lisääntyy tieto myös siitä, että oluen valmistus kotona on varsin helppoa.
Oma näkyni on, että lähitulevaisuudessa oluen valmistus kotona on varsin normaalia, siinä missä ruuan valmistuskin, ja peruslaagerin tarjoamista vieraille verrataan lähinnä siihen, että tarjoaisi heille ruuaksi einespitsaa tai purkkihernekeittoa.
Laadukkaita kotiolutkauppojakin on oman lyhyen urani aikana tullut Suomeen kaksi, aiempien vähemmän hyvien lisäksi. Näidenkin myötä uskon, että harrastus alkaa saada enemmän suosiota, kun valikoima kasvaa ja hintataso laskee. Ei kun kokeilemaan, jos et ole vielä itse kokeillut!
Juhanin loppukommentti:
Lopuksi Jaskalle kiitos haastattelusta ja hienosta ideasta esitellä jalon harrastuksen vähemmän jaloja harrastajia 🙂
Kosoolan Panimon olutarviot:
