Olut selväksi eduskunnassa

Viime viikonloppuna Panimo Hiisin Mikko Mäkelä otti minuun ja Olutkellarin J-P:hen yhteyttä ja pyysi apua erittäin tärkeässä asiassa. Hän kertoi, että Hiisi on lähdössä 26.11.2013 Rekolan Panimon ja Ruosniemen Panimon kanssa kertomaan pienpanimoiden ilosanomaa eduskuntaan. J-P julkaisikin tuossa äskettäin loistavan ”referaatin” pienpanimoiden lähettämästä tiedotteesta, jonka he olivat aikaisemmin laittaneet kansanedustajille.

Tästä pääsette lukemaan Olutkellarin tekstin:  
Olutkellari – Olut selväksi eduskunnassa

Ja tässä alla on kokonaisuudessaan alkuperäinen tiedote. Lukekaa ja jakakaa eteenpäin!

Olut selväksi eduskunnassa – Pienpanimolähetystö eduskuntaan – miksi asiaa lähestytään näin?


Mistä on kyse: Pienpanimoiden avunhuuto ja kutsu alkoholipolitiikan järkeistämiselle.

Olemme järjestämässä eduskuntaan pienpanimoinfoa, jossa paikalla on Suomen pienimpiä käsityöpanimoita, sekä mahdollisimman monia kansanedustajia jotka meidän kohtalostamme eduskunnassa päättävät. Tämä tempaus järjestetään kansanedustajien toiveesta, lähetystöjen vastaanottotilassa, sekä St. Urho’s Pubissa Museokadulla. Tapahtumassa haluamme tuoda esille sen että käsityöpanimot ovat kasvavia, rehtejä yrityksiä joiden vaikutusta suomalaisen alkoholikulttuurin paranemiseen ja kohtuullistumiseen ei tulisi aliarvioida. Me olemme juuri sellaisia toimijoita, joita  Suomeen kovaan ääneen kaivataan – pieniä yrityksiä, jotka nostavat alueellista identiteettiä ja luovat suoria työpaikkoja. Haluamme myös tuoda esille ongelmat, joita vastaan pienpanimot tällä hetkellä taistelevat – ne ongelmat jotka ulottuvat paljon veroprosentteja syvemmälle.

Toive tällaisen tapahtuman järjestämiselle tuli kansanedustajilta, mutta sen toteuttamiseen tarvitsemme teidän apuanne. Perinteisemmät vaikutuskanavat ovat tukahduttaneet äänemme (Valvira), ja toisaalta samat vaikutuskanavat pitävät käsissään meidän toimintalupiamme. Päätöksenteossa meidät mielletään usein samaan kastiin suurten panimoiden kanssa, vaikka sitä me emme todellakaan ole. Toivottavasti tämä saate vakuuttaa teidät asiasta, jonka takana me seisomme.

Keitä me pienpanimoyrittäjät olemme? Miksi me käännymme tällä asialla teidän puoleenne?

Pienpanimot Rekolan Panimo ja Panimoyhtiö Hiisi, hyvää päivää.

Kävimme Porissa olutfestivaaleilla, missä korviimme kantautui huolestuttava asia. Suuri osa kansanedustajista ei tiedä niitä ongelmia, mitä pienpanimoille on lainsäädännöllisesti aiheutettu. Poliitikot ja kansanedustajat kuitenkin näistä asioista päättävät, joten jotain tälle asialle olisi tehtävä. Päätösten aika on lähellä ja me haluamme että päätökset tehdään oikeudenmukaisesti ja totuuteen perustuen. Siksi lähestymme nyt teitä suoraan. Tämä viesti tulee siis käsiinne niiltä samoilta ihmisiltä, jotka pienpanimoissa oluet omin käsin tekevät.

Uusia pienpanimoita syntyy Suomeen kaiken aikaa, ja nykyiset pienpanimot ovat vahvasti kasvavia yrityksiä. Samaan aikaan pienpanimoyrittäjien on mahdoton arvoida liiketoimintansa pitkän tähtäimen elinvoimaisuutta, kun vuosittain ollaan päättämässä ja vatvomassa pienpanimoiden selvitymistaistelua ratkaisevia asioita. Nostetaan veroprosentteja, rajoitetaan myyntiä ja jokaisen päätöksen yhteydessä media pelottelee alkoholin vaaroilla, perustuen kokonaiskulutuksesta poimittuihin arvioihin.

Näillä päätöksillä ei kuitenkaan koskaan tulla kaatamaan isoja panimoita, joiden myymää käytännössä kaikki “kännäämiseen” käytetty salkkuolut laivoilla, marketeissa ja kioskeissa on. Myöskään viime vuosina myyntiään lisänneet “salkkuviinit” tuskin näistä päätöksistä kärsivät. Sen sijaan jo pelkkä uhka lainsäädännön muutoksista vaikeuttaa pienten kotimaisten panimoiden päätöksentekoa ja mahdollisuutta yritystoiminnan kehittämiseen. Jokainen päätös voi viedä pahimmassa tapauksessa yrityksen toiminnalta kannattavuuden, ja ajaa pienemmät toimijat konkurssiin. Nämä intohimoiset pienpanimot toimittavat oluita jotka hinnaltaan eivät millään tavalla kilpaile salkkuoluen kanssa, eikä niitä myöskään ongelmakäyttäjien laseissa näe. Pienpanimoiden esillenousu on myös lisännyt nuorten aikuisten kiinnostusta laatuun ja makuun – ei alkoholiin – edesauttaen varmasti myös kulutuskäyttäytymisen kohtuullistumista viime vuosina.

Me käsityöläispanimot olemme kuitenkin kärpäsenkakka suomalaisten kokonaiskulutusta kuvaavissa numeroissa, joten tätä merkittävää olutkulttuurin muutosta ei laajamittaisemmista raporteista tällä hetkellä näe. Toisaalta, emme tätä muutosta myöskään koskaan tule suuressa mittakaavassa näkemään, jos rajoitteita kiristämällä tapetaan se kulutuksen “keskieurooppalaistuminen”, jota on viime vuosina nuorten alkoholinkäytössä havaittu. Pienpanimo-oluet ovat niitä, jotka ovat syöneet salkkuoluen kohtuutonta kulutusta viime vuosina.

Ongelmakohtia, joihin haluamme tarttua – ja jotka haluamme tuoda kaikkien kansanedustajien tietoon.

Asia # 1, Ulosmyynti panimolta ei ole mahdollista.

Pienpanimo ei voi myydä oluitaan suoraan panimolta, ei edes alle 4,7% alkoholia sisältäviä oluitaan. Yli 4,7% oluiden myyminen millään tapaa on täysin mahdotonta, ja alle 4,7% oluiden myymiseen on olemassa porsaanreikä, kiertotie. Siihen vaaditaan erillisen yrityksen perustaminen ja näennäinen “kauppa” tai “kioski” jossa myydään myös muita elintarvikkeita. Kaupan perustaminen panimon yhteyteen ei kuitenkaan usein ole mahdollista kaavoituksen kieltojen, tai aluevalvojien yksittäisten linjausten takia. Toisaalta, jo pelkkä kaupan perustamiseen ja elinvoimaiseen toimintaan vaadittava pääoma on usein saavuttamattomissa pienpanimoille.

Samaan aikaan viinejä voidaan kuitenkin myydä suoraan viinitilalta. Toivoisimme tasapuolisuutta laissa eri alkoholijuomien valmistajien kesken – miksi laki suosii viiniä, mutta tukahduttaa olutperinnettämme? Miksi lakeja pitää kiertää “riisikioskeilla”, joissa on näennäisesti ruokaa saatavilla, ja miksi aiheutetaan samalla epäoikeudenmukaisuutta eri panimoiden selviytymiseen, kun kaikille yrittäjille kaupan perustaminen ei ole edes mahdollista? Pienpanimo – nimeen oikeuttavat tuotantomäärät ovat jo laissa verotuksen takia valmiina, joten ulosmyyntilupa ei ole vaikea toteuttaa. Se myös edistäisi pienten paikkakuntien ja yhteisöjen elinvoimaisuutta, ja synergia-etuna lisäisi muidenkin matkailusta hyötyvien toimijoiden kauppaa.

Päivitys: Alkoholilain kokonaismuutosta työstävältä hallitussihteeri Ismo Tuomiselta on viime aikojen keskustelujen seurauksena vihdoin saatu myönnytys tähän aiheeseen. Jopa hänen mielestään pienpanimoille tulisi sallia alle 4,7 % oluiden ulosmyynti, koska lainsäädäntö on jo muutenkin kierrettävissä. Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin kannan eteenpäin viemistä teille, hyvät kansanedustajat..!

Asia # 2, Keskioluen poistaminen ruokakaupoista tappaisi suomalaiset pienpanimot – ja samalla orastavan alkoholin käytön kohtuullistumisen.

Luulimme jo hetken että tässä asiassa olisi viisastuttu. Viikolla 41 järjestetyssä tukkuinfossa opimme kuitenkin toisin – Valvira ja THL näkevät edelleen keskioluen poistamisen kaupoista parhaimpana keinona kaitsea suomalaisten alkoholin käyttöä. Mikäli tämä ehdotus toteutuu, mm. Rekolan Panimo saattaa hyvinkin joutua lopettamaan toimintansa. Samoin todennäköisesti moni muu kotimainen käsityöpanimo.

Jos keskiolut siirretään alkoon, ajamme suomalaisia yhä enemmän suurten panimoiden tuotteisiin – niihin tuotteisiin joita valmistetaan kustannuksia säästellen ja matalinta hinta-alkoholi –suhdetta tavoitellen. Juuri näitä oluita Suomessa käytetään väärin, ns. ”päihtymistarkoituksessa”. Samalle ohjaamme ihmisiä yhä enemmän myös väkevien juomien pariin. Pienpanimo-oluita ei ongelmakäyttäjien laseissa nähdä, mutta virallisten tahojen esittämät ratkaisut kulutuksen ongelmiin päätyvät aina rankaisemaan pienpanimoita kaikkein koviten. Miksi näin?

Mielestämme on päivänselvää että virallisissa kanavissa päätöksiä tehdään väärien olettamien, tietojen ja lukujen pohjalta – näkemättä asiaa kokonaisuutena. Ja pahinta tässä on se, että meidän kantaamme asiaan eivät nämä samat laitokset tahdo tuoda esille. Kuka määrää päätöksentekoa? Valtaosa ihmisistä ajattelee että viralliset laitokset kertovat heille hyvin informoidun totuuden. Näin ei kuitenkaan tässä asiassa ole. Me haluamme tulla kuulluksi.

Asia # 3, Alkon tämänhetkinen malli suosii suuria ja ulkomaisia. Vertaamme Ruotsiin ja Systembolagetiin.

Meillä on Suomessa alkoholimonopoli nimeltä Alko, ja emme nyt lähde enempää rummuttamaan sen poistamisen puolesta. Haluamme kuitenkin tehdä selväksi sen ehkä suurimman vääryyden kaikista.

Ruotsissa pienpanimot saavat lähes automaattisesti myyntikelpoiset oluet lähimpiin “Alkoihinsa” myytäväksi. Suomessa pienpanimon on ensin hankittava riittävä kapasiteetti hakeakseen Alkon valikoimaan, ja mikäli panimo valikoimaan pääsee, on oluita löydyttävä toimitettavaksi käytännössä jokaiseen Suomen Alkoon. Unohtakaa siis lähiolut lähialkosta nykyisellä lainsäädännöllä, pienpanimoita vaaditaan myymään ensin Helsinkiin päästäkseen sen jälkeen naapurissa sijaitsevaan Alkon myymälään. Samassa rytäkässä myös oluen hinta kuluttajalle nousee, ikävä kyllä. Ja kuvitelkaapa kumpi on vaikkapa Kiteeläiselle aloittavalle panimolle liiketoiminnallisesti tärkeämpi markkina-alue, lähikunnat vai Arkadian Alko? Ja onko aloittavalla pienpanimolla tällaisiin vaatimuksiin tarvittavia resursseja?

Asia # 4, Valviran muistio ja pienpanimoiden poisjättö

Valvira pyysi pienpanimoilta viime kesänä lausunnot, joissa käsiteltiin mm. näitä edellämainittuja haasteita. Lopulliseen kansanedustajille toimitettavaan muistioon nämä pienpanimoiden toimittamat lausunnot eivät kuitenkaan jostain syystä päätyneet, vaikka tiedämme että näitä asioita käytännössä kaikki pienpanimot lausunnoissaan käsittelivät. Pienpanimoiden ääni haudattiin liitteisiin, ja voimmekin kyseenalaistaa Valviran halukkuuden ratkaista näitä ongelmia – miksi meitä ei kuulla virallisia reittejä pitkin, kun viesti on selvä?

Samaan aikaan on muistettava, että eri puolella Suomea Valvira on se taho, jolla on valta ratkaista pienpanimoiden toimintaluvat. Paljonko yksittäiset panimot uskaltavat tällaisessa tilanteessa edes pitää ääntä? Alueelliset valvojat ovat eri puolella Suomea joustavuudessaan/ joustamattomuudessaan täysin erilaisia, ja Valviran kritisointi saattaisi pahimmillaan johtaa pienpanimon kiusaamiseen lupa-asioiden avulla.

Meillä on Suomessa panttijärjestelmä jota hallitsevat suuret panimot, alkoholimonopoli nimeltä Alko, ja lisäksi euroopan suurimpiin kuuluva keskimääräinen alkoholinkulutus, joka on nyt vihdoin kohtuullistumassa pois kirkkaista viinoista ja salkku-oluista. Me pienpanimot edustamme ehkä noin yhtä prosenttia kokonaiskulutuksesta, mutta väitämme että positiivinen vaikutuksemme suomalaisten kulutustottumuksiin on sitäkin suurempi. Kyse on mausta, ei alkoholin määrästä. Nyt tarvitsemme vain äänikanavan jossa voimme vapaasti ilmaista näkemyksemme ajasta jossa elämme.

Asia # 5, Yrittäjyyden vaikeus jatkuvassa lainsäädännöllisessä epävarmuudessa – esimerkkejä.

Rekolan Panimo – tuotannostamme 90% menee ruokakauppojen kautta. Jos esimerkiksi keskiolut kielletään ruokakaupoista, niin Rekolan Panimo sulkee sitten ovensa. Rekolan Panimo ei myöskään ole tässä tilanteessa ainoa. Kannattaako investoida ja sitoa jopa oma asunto yritykseen, kun vähän väliä pelotellaan yllä olevalla esimerkillä? Kyse on pienistä yrittäjistä ja liiketoiminnasta, jonka alkuinvestoinnit ovat helposti 200 000 euroa. Voidaanko tällaisessa tilanteessa tehdä kymmenvuotisia vuokrasopimuksia, ja rakentaa omaa tuotantotilaa?

Panimoyhtiö Hiisi – tuotannossamme merkittävää osaa näyttelevät ruokakauppatuotteiden lisäksi esim. alueelliset ja tapahtumiin tehtävät pienerät – niin sanotut omaoluet. Nämä oluet ovat ainutlaatuisia, alueiden tai yritysten historiaan perustuvia tuotoksia. Kun panimoilla ei ulosmyyntioikeutta kuitenkaan ole, niin joudumme myymään esim. yrityksen tai yksityisasiakkaan tilaamat oluet ensin joko Helsinkiin Alkon varastoille, tai sitten alle 4,7% oluet johonkin siihen suostuvaan ruokakauppaan. Sitten tämä ruokakauppa – jos sellainen löytyy – myy oluet eteenpäin asiakkaalle. Muussa tapauksessa oluet kärrätään aina ensin Helsinkiin Alkon varastoille ja sieltä asiakkaalle, mikä jälleen maksaa kaikille rahaa ja usein niin paljon että erän tekeminen ei ole enää kenellekään mielekästä.

Panimoyhtiö Hiisi – Kuvitelkaapa tilanne jossa voisimme muutaman hengen voimin myydä tuotteitamme suoraan panimolta. Meille asti ei kukaan juoppo varmasti tule kännioluitaan hakemaan, hinnatkin ovat sellaiseen aivan liian kovat. Sen sijaan voisimme ruokkia ihmisten kiinnostusta paikallisuuteen, laatuun, ja lähiseudun yritysten tukemiseen. Jos panimolta ulosmyynti olisi kuten viinitiloilla, voisimme myydä olutta joka on maukasta ja täyteläistä, todellista lähiolutta, ei ympäri Suomen kärrättyä.

Mitä me toivomme/tavoittelemme tällä lähestymisellä?

Toivomme, että näette asiamme tärkeänä – ja toisaalta lähtökohtamme tapahtuman järjestämiseen perusteltuina. Eduskunta on tekemässä päätöksiä jotka vaikuttavat suoraan pienpanimoiden tarjoamiin työpaikkoihin, suomalaiseen olutkulttuuriin ja -perinteeseen, ihmisten tapohin kuluttaa alkoholia (sitähän tullaan edelleen kuluttamaan, kysymys on enemmänkin siitä miten sitä kulutetaan), sekä itsenäisesti toimivien pienyrittäjien mahdollisuuksiin toteuttaa sitä elinkeinoa josta he ovat ikänsä unelmoineet. Eivät nämä pienpanimot tyhjästä ilmesty – jokaisen takaa löytyy vuosia pitkäjänteistä suunnittelua ja ammattitaidon kartuttamista. Toivomme että tätä perinnettä ei nyt
kadoteta tekemällä hätiköityjä, väärään informaatioon perustuvia päätöksiä.

Yhteystietoja:
Mikko Mäkelä 
Panimoyhtiö Hiisi Oy, Oluton Oy. 
p. 0400369700 
e. mikko@oluton.fi