Pilsner Urquell erikoiserän lanseeraustilaisuus 17.10.2013

Maailman ensimmäinen Vaalea Lager -olut tämä legendaarinen Pilsner Urquell on itselleni ollut vuosikausia erittäin hyvä käyttöolut ja löytyy lähes poikkeuksetta jääkaapistani. Juoma joka maistuu tilanteessa, kuin tilanteessa. Muutama viikko sitten sain sähköpostiini viestin, jossa minulle tarjottiin mahdollisuus päästä maistamaan erikoiserää tästä tsekkiläisestä klassikko-oluesta. Tämä erikoiserä tätä Pilsner Urquell on suodattamatonta, pastöroimatonta ja tarjoillaan puisesta tynnyristä. Kyseisen puutynnyrin valmistamin kestää kahdesta kolmeen päivää. Saamani kutsun takana oli Urquellia Suomen maahantuova Servaali Oy ja olin erittäin otettu, että sain mahdollisuuden maistella tätä ennen kokematonta herkkua. Lähes välittömästi vastasin myönteisesti kutsuun ja torstaiaamuna 17. lokakuuta hyppäsin junaan kohti Helsinkiä. Matka oli pitkä ja kivinen. Juna pysähtyi teknisen vian vuoksi neljä kertaa. Saavuin kuitenkin hyvissä ajoin Helsinkiin ja iltapäivällä suunnistin kohti Ravintola Kappelin kellaria, joka oli varattu tätä maistelutilaisuutta varten. Saavuin paikalle ensimmäisten joukossa, sain lasillisen suodatettua perusurkkia ja siirryin pöydän ääreen siemailemaan tätä olutta. Vähitellen porukkaa valui enemmän ja hetken päästä paikka oli lähes täynnä. Seuraani liittyi Smetana – nimisen ruoka/olutblogin Ile.

Kamil Ruzek

Tilaisuus sitten alkoi ja meidät toivotettiin tervetulleiksi. Sitten puhevastuuseen siirtyi Tsekeistä asti
saapunut SABmillerin palveluksessa oleva Pilsner Urquellin laatujohtaja Kamil Ruzek, joka on ollut ollut kyseisen yrityksen palveluksessa 12 vuotta. Hän kertoi meille tästä suodattamattomasta ja pastöroimattomasta oluesta, mitä hänen vieressään oli kahdessa puutynnyrissä. Kuulimme, että tällä oluella on erittäin lyhyt elämä. Se säilyy tynnyriin laiton jälkeen neljästä viiteen päivää ja sitten makuprofiili rupeaa huononemaan radikaalisti. Maisteluun saadut tynnyrit olivat juuri sen neljän päivän ikäisiä. Lyhyen infon jälkeen Kamil otti käteensä puunuijan ja kolmella iskulla heilautti tynnyrin kylkeen hanan paikalleen. Pari ensimmäistä lasia oli pelkkää ”maitoa”. Sitten hän sanoi, että voitte vapaasti hakea itsellenne olutta ja samalla sitten myös ruokaakin. Olihan se hieno hetki päästä itse kaatamaan Pilsner Urquell puutynnyristä tällaista harvinaista herkkua.

Kuva: Jarkko Metsäjoki

Kuva: Jarkko Metsäjoki

Tässä se nyt sitten on…

Pilsner Urquell Kvasnicový oli maultaan huomattavasti suodatettua kaikkien tuntemaa pehmeämpi ja täten myös itselleni paljon nautinnollisempi olut. Kummassakin oluessa oli luonnollisesti nämä samat piirteet, mutta itse koin, että suodattamaton Urkki toi nämä piirteet vahvemmin esille. Suodattamaton oli myös mielestäni makeampi ja kaikin puolin mukavampi juoda. Kaupoistakin tutussa versiossa humalointi iskee heti kättelyssä ja menee tasaisesti koko ajan, mutta tässä suodattamattomassa se tuli salakavalasti vähitellen esille. Itselleni tämä oli mahtava olutkokemus ja tykkäsin tästä suodattamattomasta oluesta erittäin paljon. Tavallinen Pilsner Urquell on olut, joka toimii lähes missä tilanteessa tahansa. Tämä suodattamaton on enemmän sellainen nautiskelujuoma.

Kamil kertomassa näiden kahden oluen eroavaisuuksista

Kiitokset Kamil Ruzek asian tuntevasta ja mielenkiintoisesta esittelystä. Suuret kiitokset myös Servaali Oy, että kutsuitte minut tähän tilaisuuteen.
 
Pilsner Urquell ”perus”
Tuoksu: 7/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 3/5
Yleisvaikutelma: 13/20
Yhteensä: 35/50

Pilsner Urquell Kvasnicový
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 3/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 15/20
Yhteensä: 39/50

Tilaisuuden jälkeen lähdimme sitten jatkamaan Smetanan Ilen kanssa keskusteluamme Oluthuone Kaislaan, jossa maisteluun otin Anchorin Old Foghornin ja sitten vielä hanasta löytyi loistava Plevnan Smörre IPA. Parin oluen jälkeen siirryimme junalla Leppävaaraan ja sitten tiemme erkanivat. Kiitokset Smetanan Ilelle hienoista keskusteluista hyvien oluiden parissa.

Ilta ei omalta osaltani päättynyt vielä tähänkään, vaan soitin ystävälleni, että lähteekö Sellon William K:hon parille bisselle. Hetken päästä sitten istuimme pöydän ääressä ja lasissani oli Stadin Ruis IPA. Kyseinen olut oli voimakkaan rukiinen ja jopa ehkä hieman rukiinen. Muuten kuitenkin ihan hyvä IPA. Tämän jälkeen kun oltiin jo päästy vauhtiin, niin lisää menovettä kahden BrewDogin voimin. Itselleni otin kyseisen panimon oman suosikkiolueni eli Hardcore IPAn ja ystävälleni Punk IPAn. Hardcore oli ystävälleni hieman liian hardcore olut, mutta Punk IPA:sta hän tykkäsi erittäin paljon. Illan viimeiseksi ystäväni kävi hakemassa oluet ja sovimme, että sokkona maistelen ja yritän tunnistaa. Tuoksusta tunnistin heti, että olemme Gueuze osastolla ja kun maistelin, niin heitin veikkauksen Cantillon Gueuze. Tämä veikkaus siksi, että itselläni kyseisen tyyliset oluet ovat melko tuntemattomia ja tätä Cantillonia olen maistanut viimeisen vuoden aikana pariin otteeseen. Veikkaus meni oikein. Tähän olikin hyvä lopetella ja lähteä lepäämään seuraavan päivän OlutExpoa varten.

BrewDogs

huom: 21.10.2013 klo. 11:03 lisätty vaalea -sana artikkelin alkuun