Jaska töissä – Yövuorossa Kiteen Panimolla

Tiistaina 27.8.2013 klo. 16:30 puhelimeeni kilahti viesti, jossa Olli Vauhkonen kyseli, että kiinnostaisiko tulla ensi yöksi kokeilemaan oluenvalmistusta Kiteen Panimolle. Olimme keskustelleet tästä mahdollisuudesta jo usean viikon ajan ja nyt se sitten oli ajankohtaista. Olli kertoi, että he saavat keskiviikkona 28.8.2013 Tullilta tarvittavat luvat, että voivat pullottaa Pajari Pilssin ensimmäisen erän, joten toinen erä Pilssiä pitäisi saada tehtyä mahdollisimman pian. Muutaman hetken mietiskelyn jälkeen kerroin, että tulen mukaan valmistamaan Pilssiä. Sovimme, että aloitamme urakan klo. 21:30 ja muutama minuutti ennen puolta saavuinkin paikan päälle. Tuosta alta pääsette seuraamaan yöntapahtumia videopätkän muodossa.

Tässä Olli Vauhkosen kertomus yön tapahtumista:

Maltaat odottaa mäskäystä

27.8.2013 Oli taas aika tehdä olutta. Edellinen erä Pajari Pilsiä oli kypsymisen loppuvaiheessa, jonka ansiosta pysyin analysoimaan sen mitä lisään uuteen erään maun ja valmistamisen parantamiseksi. Lisäsin esimerkiksi humalointia ja vähensin mallasta, että maltaista runkoa saisi hieman pehmeämmäksi ja pilsille ominainen humalan aromi tulisi paremmin esille. Näillä lähdettäisiin liikkeelle seuraavaan panoon!

Itselläni on varmasti liikaa intohimoa oluen tekoon, koska sitä pitää päästä tekemään aina heti kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina. Tälläkin kertaa yhdeksän aikaan illalla. Paikalle saapui myös JaskanKaljat seuraamaan ja auttamaan oluen valmistuksessa, erittäin hieno mahdollisuus näyttää prosessia ja oluen valmistuksen vaiheita asiasta kiinnostuneelle. Koska oluen valmistus ei myöskään ole niin ongelmatonta, mitä yleensä ajatellaan.

Mäskäysastia lämpenemään, tarvittavat maltaat käden ulottuville ja homma käyntiin. Homma rullaa hyvin. Vähän vettä juuri rouhittujen maltaiden sekaan, jotta vältetään kuivapaakut mäskissä ja saadaan varmasti maltaista irti kaikki tarvittava. Tässä vaiheessa myös Jaskalle löytyy hommia eli ”hämmennin” käteen ja sekoittelemaan mäskiä tasaiseksi. Tämä vaihe suoriutuu aina yhtä mallikkaasti, koska vesiastiassa olevan tietyn lämpötilan mukaan saadaan tiettyä vesimäärää käyttämällä mäski sopivan lämpöiseksi ja jätetään kannen alle hautumaan. Monella kotioluen panijalla varmaankin herää tässä kysymys: Entä tauot? Eikö lämpötilaa nosteta taukoja pitämällä? Vastaukseni tähän on että, voi nostaa mutta ei ole tarpeellista. Olen kuullut monelta ulkomaalaiselta panimomestarilta saarnan taukojen turhuudesta. Toki kokeilin myös itse tehdä saman oluen ilman-sekä taukojen kanssa, lopputulos oli samanlainen. Tottakai taukojen avulla voidaan hienosäätää olutta ja tehdä siihen joitakin tiettyjä yksilöllisiä makuvivahteita, mutta kyseiset asiat onnistuvat muutenkin.

Ensiki Ollin taidonnäyte…

…ja sitten Jaskan vuoro

Odottelun jälkeen vierteen erottaminen maltaista. Itselläni on käytössä hyvin perinteinen siivilöintimenetelmä, eli pohjassa on siivilä jonka päälle mallaspatja muodostaa suodattimen. Ensin olutta kierrätetään pumpulla takaisin mäskäysasiaan, että saadaan varmistettua mallaspatjan toimivuus eli vierre alkaa muuttua kirkkaaksi. Sen jälkeen aloitetaan vierteen siirto keittoastiaan. Tottakai tähän asti päästiin ilman ongelmia, joten nyt mallaspatja osoittautui liian tiiviiksi eikä vierre päässyt kunnolla virtaamaan pumpulle. Täytyi turvautua kiellettyihin keinoihin, eli mallaspatjaa piti varovasti hajottaa hämmentimellä, että viimeisetkin kallisarvoiset vierteet saatiin ulos.

Vierre onnellisesti keittokattilassa ja homma rullaa eteenpäin. Keiton tarkoituksenahan on pehmentää oluen makua ja tehdä siitä steriiliä, ei myöskään unohdeta sitä että tässä vaiheessa oluen voi maustaa esimerkiksi humalalla. Pajari Pilsiin lisätään humalaa keiton alkuvaiheessa sekä loppuvaiheessa, tämän erän humaloin hieman eri tavalla kuin ensimmäisen. Huomasin nimittäin että ensimmäisen erän humalan maku jäi hieman vajaaksi ja maltaan maku peitti sitä liian paljon. Tässäkin vaiheessa Jaska on touhussa täysillä mukana eli heiluu humalasankon kanssa keittoastian luona. Keiton loppuvaiheessa on aika tarkastella ominaispainoa, joka ihme kyllä näyttää olevan juuri oikea. Varauduin jo siihen että tässä tulee joitakin ongelmia koska jouduin hieman muuntelemaan raaka-aine määriä. Keiton aikana käymistankissa on kiertänyt desinfiointiaineet pumpun avulla.

Ansaittu tauko 🙂

Viimeinen vaihe eli ns. Vihreän vierteen siirto käymistankkiin. Tässä asiassa on oltava suht nopea, koska vierre on erittäin herkkä ottamaan tartuntoja itseensä. Käytän siis viilennintä, joka viilentää vierteen 20 asteiseksi keittoastiasta siirrettäessä käymistankkiin. Tottakai kellon ollessa jo neljä aamuyöllä, keskittymisen herpaantuessa unohdan avata pari venttiiliä jonka ansiosta saadaan lattiat lainehtimaan vierteestä.
Mutta panimossa tottuu siihen että siellä joutuu pesemään, pesemään, välillä lastaamaan ja pesemään, välillä tehdään oluttakin.

Kiitos vielä suuresti Jaskalle että jaksoit valvoa.
Kerrassaan onnistunut kokonaisuus paria korjattavissa olevaa ongelmaa lukuunottamatta. Odotan innolla uuden erän käymistä ja kypsymistä, koska ensimmäisessä erässä tulleet virheet on korjattu. Kypsymiseen siirrettäessä tehdään kevytsuodatus että saadaan kaikki mahdolliset hiivajäämät pois, uusi hiilidioksidijärjestelmä saapuu ensi viikolla, joten uskon että seuraava erä tulee olemaan tasalaatuinen eikä siellä ilmene yllätyspulloja.
—–

Suuret kiitokset Vauhkosen Ollille ja Kiteen Panimolle tästä loistavasta kokemuksesta. Tämä yöllinen oluenpanosessio antoi itselleni erittäin paljon tietoa, että kuinka olutta valmistetaan. Tähän mennessä minulla ei juurikaan ollut tietoa, että kuinka homma toimii. Nyt vaan jännityksellä odottamaan Pajari Pilsin toista erää 🙂

Ensimmäisen erän Pajari Pilsit löysivät viime viikolla tiensä kauppojen hyllyille